Olen talven aikana maininnut useampaan otteeseen, kuinka meillä on lapset sairastelleet viime kuukausina useaan otteeseen. Jälleen viime viikko meni täysin sairastuvalla, kun ensin Noel oli kuumeessa useamman päivän, ja putkeen Milallekin nousi kuume, joka jatkui vielä tällekin viikolle tuoden mukanaan myös korvatulehduksen. Ollaan siis saatu juosta lasten kanssa lääkärissä ja vetää Nikon kanssa suurin piirtein pitkää tikkua siitä kumpi jää minäkin päivänä kotiin sairaan lapsen kanssa.
Mun päivätyön aloitus on sujunut just niin mallikkaasti, kuin varmasti monen muunkin töihin palanneen vanhemman, jonka lapsi on aloittanut hoidon samaan aikaan. Ensimmäisenä vuotena päiväkodissa lapset tuntuu keräävän kaikki mahdolliset pöpöt mukanaan. Muistan, että Milakin oli hoidon aloituksen jälkeen usein kipeänä, mutta jotenkin tää kuopuksen aloitus tuntuu olevan yhtä flunssailua – hetki terveenä ja sitten taas herätään lämpöisinä, yskitään ja pyyhitään valuvaa nenää. Tuttua?
Melko moni myös varmasti kokee ahdistavaksi sen, kun joutuu useaan otteeseen pienen ajan sisään ilmoittamaa pomolle poissaolosta, vaikka eihän lapsen tai omallekaan sairastelulle mitään voi. Väkisin takaraivoon hiipii välillä fiilis, että pian töissä aletaan vähintäänkin katsoa kieroon ja supista selän takana saikuttelun myötä. Mutta minkäs sille voi, kun sairasta lasta ei yksinkertaisesti vain voi viedä hoitoon ja kotona olisi hyvä olla vielä yksi tervekin päivä toipilaana, jotta vältyttäisiin ikäviltä jälkitaudeilta.
Tänään on eka päivä reippaaseen viikkoon, kun molemmat lapset on hoidossa. Nämä sairaspäivät meillä pyritään hoitamaan niin, että kalenterin mukaan se jää kotiin kumman on ”helpompi” – ja tällä kertaa se meni oikeastaan aikalailla tasan ja oltiin molemmat muutama päivä poissa töistä.
Onneksi lapset ovat nyt olleet terveinä jo tovin – Noel viikon verran ja Mila oli vielä maanantaina kovassa kuumeessa, mutta sen jälkeen ollaan menty onneksi nopeasti parempaan ja lääkekuurikin näyttää purevan hyvin korvatulehdukseen. Mun ja lasten eilinen yhteinen arkivapaa otettiin vielä varmuuden vuoksi rauhakseltaan täysin kotona, jotta Milan kuume ei varmastikaan enää nousisi. Meno alkoi kyllä sitten taas olla sitä luokkaa lasten leikeissä, että ihan terve tuo tyttökin jo oli ja tänään hän suuntasi päiväkotiin normaalisti intoa puhkuen!
Nyt sormet ristissä toivon, että vihdoin oltaisiin voiton puolella, ja tän talven virustaudit olisi selätetty meidän perheen osalta. Norovirus mua kyllä vielä jännittää aika kovaa, että säästytäänkö siltä, koska sitä on ollut lähipiirissä, päiväkodeissa ja työpaikallakin niin paljon liikkeellä!
Onko teillä sairasteltu tänä talvena? Entä olisiko siellä jakaa hyviä vinkkejä, miten ootte saaneet blokattua näitä erilaisia epidemioita? Niin ja miten ratkaisette lasten hoitokuviot sairauden sattuessa? Jaatteko sairaspäivät jotenkin tasapuolisesti vai millaista menettelyä olette käyttäneet?
Nyt mä toivottelen teille ihanaa torstain jatkoa ja palaan pian blogin pariin vähän mukavampien asioiden äärellä!
x Essi
Seuraa blogiani, Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa + Snapchat: @essipieces.
Tags : ajatuksia, arki, lapset, perhelifestyle, työelämä
Hei
Meidän lasten päiväkodeissa on kaikilla omat pyyhkeet ja na vaihdetaan usein. Käsienpesu on erittäin tarkkaa päiväkodissa myös. Lapset ovat tosi harvoin kipeinä. Päiväkotiin ei myöskään kukaan tuo hoitoon jos on flunssainen, näin se ei myöskään tartu.
Kotona ollaan vältetty myös ottamasta lapsia mukaan ruokakauppaan, eli minä hoidan aina ruokaostokset. Kaupassa on paljon pöpöjä, tiedän monen joka menee kauppaan vaikka olisi oksentanut edellisen päivän. Sen vuoksi ne pöpöt tarttuu =D
Tsempit teille, toivottavasti sairastelut helpottavat!
Mä aloitin kolme viikkoa sitten korkeakouluharjoittelun, ja oon jo kahtena viikkona joutunut jäämään kotiin sairaan lapsen kanssa ? Onneksi töissä on superymmärtävä tiimi, enkä ole sielläkään ainoa, jonka lapsi sairastaa. Meillä kyse ei edes ole hoidonaloituksesta. Influenssa vaan pääsi just nyt iskemään rokotteesta huolimatta.
Meillä kotiin on jäänyt se, jolle se on sopinut paremmin. Ehdoton onni on olleet myös isoäidit, jotka auttavat mielellään ??
Meillä kans sairasteltu paljon tänä keväänä. Ite aloitin koulun ja on paljon etäopiskelua, joten luonnollisesti olen siis jäänyt kotiin ja mies tarvittaessa on ollut ne tunnit kotona milloin on koulua. Opiskelut sitten aamusta ennenkuin lapset herää, päiväuniaikaan, lastenohjelmien aikaan ja iltaisin. Nyt lapset vihdoin terveitä ja innolla ootan ens viikkoa kun saan opiskella rauhassa päiväsaikaan! 🙂
Mä niin tunnen sun tuskan! Meillä tyttö aloitti päiväkodin viime syksynä ja mä työt samalla. Ollaan vuoronperään oltu kipeenä, pikkasen syö ihmistä soitella TAAS pomolle että ollaan kipeenä. Kyllä meillä huolehditaan käsihygieniasta ja ollaan kipeänä riittävän pitkään kotona, mut ei kai tässä paljoa muuta voi tehdä. Sitä kai vaan aika ajoin kerää vastustuskykyä ja tää hoidon aloitus (ja toki oma työni läheisessä asiakaskontaktissa fysioterapeuttina) tuo pöpöjä kotiin. Nytkin muutaman viikon tauon jälkeen seuraava flunssa meinaa puskea päälle.. Toivotaan että kesää kohti helpottaa! Tsemppiä sinnekin!