Tuplapostauspäivä jälleen! Tää on kyllä kiireistä puuhaa, kun postattavaa olis taas vaikka millä mitalla, etenkin nyt kun Niko on alkanut rustailla treenijuttujaan tänne myös. Toivottavasti tahti ei oo liian kiivas teidän makuun, pitäskö höllätä vauhtia vai pysyttekö messissä?
Edellinen viikko oli aika poikkeuksellinen tän projektin osalta. En päässyt lenkkeilemään kuin kerran, sillä tyhjensin vahingossa rattaista renkaat, niitä TÄYTTÄESSÄ ja talon pyörävarastossa ei ollutkaan yhtäkään toimivaa pumppua. Lähdeppä siinä sitten Miltsin kanssa lenkille ilman kulkupelejä. Lenkit korvasin loppuviikon ajan kotijumpilla, ja salilla treenit kulki hyvällä sykkeellä joten tulokset olivat ihan OK vaikka haasteita olikin. Niin ja sunnuntaina herkuteltiin isolla kädellä ja silti puntari näytti miinusta mikä on pääasia. Jes!
VIIKKO #10
Paino / -0,4kg (-6,7kg)
Sali / 2/3
Lenkki / 1/3
Kotijumppa / 3/3
Treenit / 6/6
Ruokailut / Bueno! Isänpäivänä höllättiin luvan kanssa.
Mä mietin pitkään että julkaisenko tässä matkalla mitään kehityskuvia, mutta ajattelin näin 10viikon välein sen kuitenkin tehdä. Ehkä vähän hämyisin kuvin, mutta kuitenkin sillä idealla että näette mitä täällä oikeasti tapahtuu.
Mua järkyttää toi kesän jälkeinen pöhökroppa ihan yli paljon! Näytän suoraan sanottuna siltä, että keskivartaloon olis kertyny kesän aikana kaikki ne 12kiloa mitä viime talvena pudotin. Kiloja tuli kuitenkin vaan 4 takas, mutta kuva kertoo ihan eri tarinaa. Kevyet nesteturvotukset, on vissiin kesällä grilliherkut neidille maistunu… Hyi olkoon, en enää ikinä aio näyttää tolta! Onneks tässä 10viikon aikana kroppa on alkanut taas muuttumaan siihen suuntaan mihin pitääkin. Kovasti duunia on vielä sinne ensi kesän biksukuontaloon, mutta sitä kohti mennään. 16viikkoa vielä aikaa ja mä todellakin aion antaa kaikkeni! Kesällä oon pirun hyvännäkönen. Piste.
EK sanoo
Mulla on pistänyt silmään sun seisoma-asento. Ei muuten, mutta seisot polvet hurjan yliojentuneena. Se vaikuttaa koko kehon asentoon eli myös siihen, miltä keho näyttää. Älä siis ”lukitse” polviasi kun seisot (myös treenatessa), saat näin myös paremman tuntuman kehoosi.
Tsemppiä treeniin!
Essi sanoo
Varmasti pistää silmään, kun se on pistänyt omaan silmään koko iän 😀 Jotenkin tosta lukottamisesta en vaan pääse eroon vaikka Nikokin siitä paasaa aina! Mulla on siis ylitaipuvaiset nivelet, ja lähes kaikki raajat taipuu yli. Treenatessa yritän kiinnittää aina extrahuomiota siihen etten lukottaisi polvia, mutta sitä kyllä tapahtuu usein ihan huomaamatta.
Kiitos EK 🙂
Miia/Mammamiiablogi sanoo
Mulla on sama ongelma! Polvet kans aina lukottuu just tollee. Ja nivelet on iha mahottoman löysät. :/ En oo löytäny toimivaa konstia helpottamaan.
Voi että tekee mieli jo reenata!! 😀 ei onneks enää oo pitkää! Nyt ei supistusten takia uskalla ees lenkkeillä.
EK sanoo
Hei yliliikkuvat leidit! 🙂 Sori, jos ohjeistan liikaa.. mutta polvien ”lukottamisesta” pääsee eroon, tai ainakin voi sitä vähentää, kun koittaa huomioida sen aina seistessä. Olit sitten kassajonossa tai hellan ääressä. :-). Näin vältyt tulevaisuudessa myös mahdollisilta selkä-/hartiaongelmilta.
Ja jos intoa on, hyvällä pilatestunnilla saa opastusta myös tähän asiaan. Suosittelen!
Treeni-iloa ja ihanaa Joulun odotusta!
Essi sanoo
Täytyy taas kiinnittää siihen enemmän huomioo 🙂 Ja tota pilatesta ois kyllä ihana kokeilla, joskus monta vuotta sitten kävin kerran tunnilla ja ihana rentouttavaa se ainakin oli!
Miia tsempit sinne vielä loppuraskauteen <3 maltat nyt mieles niin pääset sit treenaileen kun baby on turvallisesti masun tällä puolen 😉
Selina sanoo
Hyvä Essi! ♥
Älä kuitenkaan vedä itseäsi liian tiukoille! 😉 Olet kaunis jo nyt, mutta tärkeää on myös viihtyä omassa vartalossaan. Tsemppiä!
Essi sanoo
Ihana Selina, kiitos <3 Sun kommentit on aina niin positiivisia, niitä on ilo aina lukea.
Maria sanoo
Esperi oot kaunis ulkoo ja sisältä! Pusuhalit Seinäjoelta!;) :* <3
Essi sanoo
<3 <3 pusuja myös sinne! IKÄVÄ
tiina sanoo
Wautsi mikä mama ♥ huippu muutos jo nyt! Näytät tosi hyvältä!
Essi sanoo
Kiitos Tiina <3 on tässä vielä kovasti hommaa kuitenkin!
Janica sanoo
Sä olet kyl niin tosissasi vetänyt tätä! Perheellisenä vaatii aika paljon liikuntojen järjestäminen, ainakin täällä. Hienoja tuloksia olet saanut aikaan ja kesällä näytät varmasti hyvälle! Kirjoittele vaikak tarkemmin treenien sisällöistä tänne joskus? Ja tietenkin ruokajuttuja lisää myös 🙂
Edelleen isot tsempit täältä!
Essi sanoo
Parhaani mukaan oon koittanut tehdä. Tosin kyllä sitä välillä miettii että miksi sitä ei ole aina voinut pitää itsestään huolta, kun ennen lasta se olisi ollut paljon helpompaa 🙂 Mutta kyllä se on aikalailla järjestelykysymys kuitenkin näinkin, kyllä sinne treenaamaan pääsee jos on tarpeeksi haluja. Joo kyllä mä jossain vaiheessa ajattelin tehdä ihan treenipostauksiakin, samoin ruokajuttuja on tulossa lisää.
Kiitos Janica tsempeistä <3
Nella sanoo
Saat olla todella ylpeä itsestäsi (ja tietysti kiittää puolisoa että on hoitanut Milaa treenien ajan) kun oot noin tunnollisesti treenannut! Muutenkin koko projektista on tullut todella hyvä kuva, oot tehnyt paljon työtä mutta kuitenkin lapsen tahtisesti (imetys Ym huomioiden)! Ei voi kun hattua nostaa! 🙂 tsemppiä jatkoon! <3
Essi sanoo
Todellakin, Niko on ollut isossa roolissa siihen miten oon voinut tätä projektia toteuttaa. Joten iso kiitos kuuluu sinne ehdottomasti <3 Mukava kuulla että siltä on vaikuttanut, niin mä oon sitä halunnut toteuttaakin, enkä millään superdieetti tyylillä. 🙂
Kiitos Nella, tästä kommentista tuli tosi hyvä mieli <3
Mia sanoo
Voi vitsit kun miekin jaksaisin reenata noin paljon! Käyn kerran viikkoon jumpassa, kahvakuulassa ja salille YRITÄN mennä edes 2x/vko.. Lenkillä n. 3 kertaa arkena. 😀 Jotenkin ei meinaa vaan jaksaa, joku syysmasennus varmaan menossa! Ja toki tyttöjen kanssa touhuaminen vie voimia myös… Ja silloin kun tytöt esim nukkuu, ois mainioita aikaa tehdä vaikka vähän jumppaa, mutta ei kyllä tosiaankaan jaksa. Ehkä tää taas tästä! Go Essi, hyvältä näyttää jo nyt. <3 🙂 – Mia
Essi sanoo
Siis tää on ihan käsittämätöntä, kun vaikka treenaa 5-6 kertaa viikossa niin välillä tuntuu ettei sekään riitä 😀 Ja joo voin vaan kuvitella että kahen pikkusen kanssa voi olla usein mehuton olo, kun mullakin on pelkästään Milan kanssa jo monesti sellanen fiilis ettei JAKSA lähtee treenaa kun on touhunnu koko päivän jo. Mut ajatus siitä miten ens kesänä tää palkitaan pitää mut ruodussa. Sä oot jo huippu hyvin tehnyt töitä oman kroppas eteen, joten oo huoleti, oot upee mami <3 Kiitos Mia kun tulit kommentoimaan, PITÄS NÄHDÄ !!
Anonyymi sanoo
Eiku just hyvä postaustahti, aiempi oli liian hidas 😉
Lemppariblogeja ja kaunis olet 🙂
Essi sanoo
Jee kiva kuulla !! Etenkin tuo että lemppariblogeihin kuuluu, mahtavaa 🙂 kiitos!
Tiia sanoo
Vautsi Essi, sä teet kyllä jatkuvasti ihan huippuhommaa! Ja välittyy se, että vaikka teet tosissaan, niin sulla on rennon olonen ote tohon touhuun. Annat itelles herkkupäiviä ja tuntuu muutenkin että sulla on järki mukana tossa touhussa. Hienoo työtä oot jo tehny, tsemppiä jatkoon!
T.Tiia
Essi sanoo
Kiitos Tiia ! 🙂 Parhaani mukaan kyllä koitan painaa, vaikka just yritän tehä sillain ”ei liian rankasti” – kerran kuussa kun saa herkutella niin pää pysyy kasassa 😀 En missään nimessä haluu että meidän elämä alkaa pyörii kaiken tän laihdutus/treenaushässäkän ympärillä liian paljon, joten se järki on pakko pitää messissä. Kiitos vielä kommentista ja tsempeistä, sitä tarvitaan <3
nisa sanoo
Moikka Essi,
Mullakin on ylitaipuisat nivelet, jos niitä nyt niiksi sanotaan.. Mutta mulla se parani sillä että keskityin oikein seisomaan oikein, ja nyt se tulee automaattisesti=)
Essi sanoo
Hei Nisa, pitääkin koittaa tota samaa ja nyt oikeesti pyrkii pois tästä huonosta tavasta 🙂 Hyvä että sulla toimi noin hyvin!
Jenna sanoo
Tuossa notkoasiassa itseäni on auttanut joogassa opittu: lantiokori lukko, eli hellitä jännitystä alaselässä aktivoimalla syviä vatsalihaksia vetämällä napaa kohti rankaa. Samalla pyri laskemaan häntäluu alle.. Kamalan huono selItys…. Ja sitten pidä polvia tietoisesti hieman koukussa. Tätä hyvä tehdä tosiaan aina kun seisoo paikallaan ja samoin erityisen tärkeä muistaa treenatessa. 🙂 tiedän, että helpommin sanottu kuin tehty mutta kun aktiivisesti muistaisi niin auttaa varmasti. Itselläni auttanut helposti kipeytyvään alaselkään.
Muuten kiitos ihanasta blogista! Vaikutat niin ihanalta ja aidolta ihmiseltä. <3 itse Jyväskylässä kasvaneena on kiva lukea blogiasi vaikka itse olenkin muualle muuttanut opiskelemaan.