Onnea on olla äiti. Vaikka eilen vietettiin äitienpäivää, niin mun mielestä sitä täytyisi muistaa viettää ihan joka päivä. Kyllähän sitä on itsekin saanut tässä viimeisen kolmen vuoden aikana vetäistä sellaisen arjen supersankariviitan päälle, että välillä ihan meinaa hirvittää ja mennä sormi suuhun. Ikinä en kuitenkaan näitä saappaita vaihtaisi mistään hinnasta toisiin, niin superupeeta, antoisaa, opettavaista ja ihan sydämen pakahduttavan ihanaa on olla äiti. Ensi vuonna jo kahden pikkurakkaan ÄITI. Ja nyt mä taas poraan täällä näppiksen ääressä tätä onnea – miten niin raskaushormoonit?
Viikonloppu oli kaikenkaikkiaan hyvin ristiriitainen, jopa katkeransuloinen ja monenlaisia tunteita täynnä. Perjantaina saateltiin rakas pappa viimeiselle matkalleen kauniissa siunaustilaisuudessa, lauantaina jo juhlittiin mun kaksos pikkuveljien vanhenemista ja eilen sitten meitä äitejä. Sukulaisia ja perhettä tuli nähtyä ihanan paljon, mutta yksi puuttui joukosta ja sen kyllä tunsi. Suru oli läsnä, siinä missä ilo ja onni. Onneksi papan on nyt parempi olla, ja onneksi muistot säilyy ikuisesti.
Päällimmäisenä tunteena viikonlopun jälkeen on kuitenkin onnellisuus, onni äitiydestä ja perheestä. Tää mitä me äidit saadaan kokea on sanoinkuvaamaton etuoikeus, ja sitä on vaikea käsittää. Mä oon niin suunnattoman ylpeä omasta pienestä tytöstäni, ja siitä että saan olla just hänen äiti. Oppia joka päivä jotain uutta, kasvaa hänen mukanaan, seistä rinnalla onnistumisien aikana ja ottaa syliin kun pettymys ja pahamieli kohdataan. En malta odottaa tulevaisuutta, se näyttää just nyt niin hyvältä. Äiti kahdelle pienelle rakkaalle, puoliso yhdelle isommalle – tässä se onni on, juuri nyt ja kuitenkin musta tuntuu, että parhaat ajat on vasta tekemässä tuloaan!
Aurinkoa ja rakkautta teidän kaikkien viikkoon! ♥
Seuraa blogiani, Facebookissa, Bloglovinissa JA Instagramissa + Snapchat: @essipieces.
Jätä kommentti