Keskiviikkona meidän perhe painoi viimeisen kerran vanhan kodin oven kiinni perässään ja siitä asti ollaan myös totuteltu kerrostaloelämään. Fiilikset koko porukalla on olleet tietysti vähän haikeat, mutta samaan aikaan niin innostuneet tulevasta. Pahimman muuttourakan ja väsymyksen jälkeen ollaan myös jo todettu, että tää väliaikainen kämppä on lopulta tosi kiva koti meille raksavuodeksi. Miinuksena oikeastaan vain se, että säilytystilaa on tosi niukasti, mutta kummakos tuo, kun neliöitäkin on neljäkymmentä vähemmän kuin kodissa josta muutettiin.
Lapset on onneksi sopeutuneet muuttoon paremmin kuin uskallettiin toivoa ja reaktiot on olleet aikalailla innostuneita. Pari iltaa Noelilla meni kyllä vähän ihmetellessä ja tuntui, että poika odotti vain sinne oikeaan kotiin lähtemistä. Nyt viikonlopun aikana molemmat lapset on kuitenkin ottaneet uuden kodin niin sanotusti haltuun ja veikkaan, että siihen on vaikuttanut positiivisesti se, että saatiin tehtyä isoin muuttorykäys ihan parissa päivässä ja oikeastaan viimeisetkin tavarat löysi nopeasti paikkansa tässä väliaikaiskodissa. On kyllä niin helpottava tunne, kun muuttolaatikoita ei jäänyt viikkotolkulla pyörimään nurkkiin. Pahinta tässä tilanteessa olisi sellainen kelluva keskeneräinen fiilis, jolloin kukaan ei voisi ottaa rennosti kotona. Voi siis näin jälkikäteen olla tosi tyytyväinen, että jaksettiin touhuta loppuviikko aamusta iltaan ja nyt muuttohässäkkä on jo ohi. Nyt voi rauhassa tutustua uusiin hoodeihin ja totutella kaikkeen uuteen – niin ja ennen kaikkea startata raksaprojekti ihan todenteolla!
Jännityksellä kuitenkin venailen huomista ja Nikon töihin paluuta parin viikon loman jälkeen. Muutto on kuitenkin aina iso asia erityisesi lapsen elämässä. Saa nähdä miten arki alkaa rullaamaan ja asettuu vähitellen uomiinsa uudessa kodissa ja täysin eri naapurustossa kuin tähän asti. Onneksi paljon vanhaakin säilyy meidän ja erityisesti Milan arjessa, kun hän jatkaa tämän välivaiheen yli samassa päiväkodissa. Tutut ja tärkeät hoitotädit ja kaverit säilyy ja helpottaa sopeutumista näihin muutoksiin. Odotettavissa tulee olemaan varmasti myös kiukuttelua, koska kyllä nää neliöt käy ajoittain varmasti myös lapsille vähän pieniksi ja huoneen jakaminen voi välillä olla kova pala. Luottoa kuitenkin löytyy, että me pärjätään varmasti, vaikka välillä ei siltä tuntuisikaan!
Toive ja tavoite meillä siis on, että päästään tän vuoden loppuun mennessä vielä uudelleen pakkaamaan elämä muuttolaatikoihin ja kantamaan se takaisin meidän rakkaalle ja tutulle asuinalueelle. Sinne kevään aikana alkaa kohota meidän elämän talo ja ennen kaikkea koti. Se muutto on sitten meidän perheen viimeinen.
Seuraa blogiani, Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa + Snapchat: @essipieces.
Tags : fiiliksiä, perhelifestyle
Rakennatteko samalla asuinalueelle mistä nyt muutitte? Meillä sama ruljanssi väliaikaisasuntoineen edessä myös jossain vaiheessa, mielenkiinnolla seuraan siis teidän projektia ?
Jes juuri näin kivasti pääsi käymään, että tontti löytyi melkein naapurista 🙂 ja tosi kiva kuulla, että kiinnostusta löytyy näihin raksavuoden aiheisiin. Ne varmasti lisääntyvät kovasti kevättä kohti!
Moi! Kyselit instassa poikien äideiltä imetyksen lopetusvinkkejä ja koska en osaa instassa, niin vastaan täällä 😀 meidän elokuinen vuosimallia -15 lopetti tissin syömisen kuukausi sitten ? yritettiin kaiken näköistä ja loppupeleissä irtiotto oli se, joka meillä ”toimi”. Nappasin siis elokuisen isosiskon mukaan ja lähdettiin tyttöjen reissuun Tukholman risteilylle. Poika jäi isin kanssa kotiin. Kun tulin takaisin, sanottiin, että tissi on loppu. Tissin perään itkettiin unille käydessä noin viikko (ekat 2 päivää ihan raivona) ja sen jälkeen vielä pari viikkoa kyseltiin perään. Joka kerta hän kuitenkin itse sanoi ”tissi loppu” ja näytti surulliselta. Tiukkaa teki olla antamatta, varsinkin kun poika tuli kipeäksi. Mutta nyt tissiä ei ole kyselty enää reilu viikkoon ja kroppa on täysin oma ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen ? Tsemppiä teille lopetukseen, ei (kai?) ne enää koulusta tissille juokse! ?
Hei kiitos kovasti viestistä ja tsempeistä <3 Mulla oli instassa jotenkin viestiasetukset menneet itsestään ihan pyllylleen, eikä kukaan voinut kommentoida sitä storya. Meillä taitaa olla samanlainen vieroitus sitten edessä helmikuussa, kun lähden Helsinkiin viikonlopuksi tyttöjen reissulle. Helpottavaa kuulla että tuollainen taktiikka on toiminut muillakin!
Ainakin näin kuvista tuo teidän kerrostaloasunto näyttää kivalta ja tosi siistiltä ja hyväkuntoiselta :–)
Kyllä tää sitä onkin, ainut miinus tosiaan on pienuus, mutta kyllä tässä väliaikaisesti pärjätään varmasti 🙂