Meitä on kyllä lykästänyt ja etenkin Milaa ! Onnistuttiin valikoimaan typylle juuri oikeat, välittävät, rakastavat ja hänen elämästään kiinnostuneet kummit. Tähän tärkeään tehtävään valitsimme aikanaan kolme henkilöä, mun kaksi pitkä aikaisinta ja läheistä ystävää sekä Nikon veli. Kriteereinä oli tietysti se että kummit olisivat sellaisia jotka tulisivat pysymään elämässämme mukana varmasti aina, joilla olisi mahdollisimman paljon myös annettavaa ja opetettavaa Milalle, piti myös olla varmaa että nämä ihmiset arvostaisivat tätä tehtävää ja haluaisivat aidosti olla neidin elämässä mukana. Mulla on vakaa luotto ja usko siihen että nuo kolme kummitusta tulevat olemaan Milan koko elämän ajan läsnä ja aina häntä varten, tuli hän tarvitsemaan heiltä mitä tahansa, sen verran huippu tyyppejä nuo kummit ovat ! ♥
Tänään Miltsiä kävi viihdyttämässä Kiira-kummi, ja täytyy sanoa että on noilla kyllä aikamoinen yhteys. Hieman neiti alkuun vierasti sillä ihan vahingossa viime tapaamisesta oli ehtinyt kulumaan jo useampi viikko. Saa nähdä onko tää vierastaminen nyt ihan nouseva trendei ? Sillä tässä iässähän se ilmeisesti voi olla pahimmillaan.
Kuinka teillä kummit ovat läsnä lapsien elämässä ? Onko valinnat osuneet oikeaan vai onko jäänyt harmittamaan jos kummit eivät ole täyttäneetkään tehtäväänsä toivomallanne tavalla ?
Me ei oltais paremmin voitu valita ! Ihanaa että Milalla on elämässään jo nyt niin paljon upeita ja erilaisia, rakastavia ihmisiä. ♥
Meitä harmittaa, lapsella on kolme kummia. Sylikummit pitävät yhteyttä ja vieraillaan puolin ja toisin, kolmas kummi ei ollut edes ristiäisissä ja harvoin ottaa muutenkaan yhteyttä sekä on ruhtinaalliset 3 kertaa nähnyt kummilastaan reiluvuoden aikana..
Voi jehna, toi on niin harmillista kun kaikki ihmiset eivät tajua kuinka suuri kunnia tuo kummin tehtävä on :/
Meillä vierastetaan kans edelleen, alkoi 5kk iässä ja neiti on nyt saman ikäinen kuin Mila. Mutta yleensä se neidin omaan tahtiin aina katoaa ja kohta roikutaankin jo kummissa kiinni 😀 me valittiin omat sisarukset ja mun lapsuudenystävä kummeiksi. Oli erittäin hyvä valinta!
Meillä tuo vierastus on ihan uusi juttu, tällä viikolla esiintynyt ihan ekoja kertoja 😮 Toivottavasti ei olisi pysyvä muutos.. Sisarukset ja lapsuudenystävät näyttää olevan hyviä ja varmoja valintoja 😉
Nappiosuman valitsin minäkin. <3
3parasta ystävää pääsi täyttämään tehtävän, kun isä ei ole elämässä niin ei sitten tullut sieltä puolelta kummejakaan. Paremmin en olisi voinut valita ja tiedän myöskin että ovat aina elämässä mukana. Ja jos minulle jotakin sattuisi niin varmasti myöskin kantaisivat kummin vastuuta jopa adoptoiden lapsen. Ihana omistaa ihania ystäviä ja perhe.
Ihana juttu <3 Näin mäkin uskon että jos jotain kamalaa tapahtuisi niin Milalla olisi hyvät vara kasvattajat 🙂 Älä muuta sano !
Meillä on tytölle parhaat kummit! Mun siskoni ja miehen veli. Molemmat aidosti kiinnostuneita ja rakastavia kummeja. Haluavat käydä usein kattomassa kummilastaan ja kyselevät kuulumisia 🙂 Tyttö rakastaa kovin kumpaakin vaikka alkuun aina hieman vierastaa. Ikää tytöllä 1v2kk 🙂
Ihanalta kuulostaa, uskon että Milalla on muodostunut myös jo hyvin vahva side kummeihinsa <3 Onni on hyvät ystävät ja sisarukset !
Meillä on kyllä ollut nappivalinnat myös. Oma veljeni sekä paras ystäväni miehensä kanssa ovat meidän pojan kummeja. Kaverini kanssa olemme tunteneet päiväkodista asti, joten epäilen, että ystävyys heti katkeaisi. 😀 Hyvä, että olet tyytyväinen valintaan! Kummeus on tärkeä asia, ja tärkeitä ihmisiä lapselle. 🙂
Meillä sama homma, molemmat mun ystävät oon tuntenut 5vuotiaasta asti joten tuskin tulee välirikkoja kun ei ole tähäänkään päivään asti tullut 🙂
Mua harmittaa Hugon kummit, tai oon niin pettynyt niihin.. :/ Mietin kummeja hirmu kauan ja kriteerit olivat samat ku sulla suurinpiirtein, mutta pieleen meni. Yksi kummeista ei oo nähny Hugoo ku kerran vuoden aikana..
Voi ei, tosi ikävää Hugon kannalta :/ Toivottavasti kummit pian heräisivät todellisuuteen ja siihen kuinka tärkeää asiaa laiminlyövät !
Hmm.. Meillä on tavallaan ihan jees valinnat, mutta kuitenkin se mitä eräskin kummi lupaili alkuun, että niin ja niin usein ainakin nähdään ja hän kyllä on kiinnostunut- ei ole oikein toteutunut. Hän ei kysele pojan kuullumisia, aina minä joudun ottamaan yhteyttä ja hänellä on aina olevinaan kiire kaikkialle muualle kuin meitä näkemään. Koko ajan kun nähdään, hän rassaa puhelinta tai on jossain muissa maailmoissa ja räpsii pojasta kuvia. Välillä tuntuu, että hän haluaa olla kummi vain, jotta pääsee ´´kehuskelemaan” asialla :/
Toinen kummi on oikeasti tosi kiireinen, mutta hän kyläilee meillä niin usein kuin mahdollista ja kyselee kuulumisia.
Kolmas kummi on MAHTAVA. Täydellinen. On kiinnostunut, ahkera näkemään meitä, hänelt saa hyvii vinkkejä ja hän kyselee kuulumisia ja kuuntelee oikeasti jos jotain kerron.
Olen tullut siihin päätelmään, että ikä vaikuttaa paljon.. Tämä ensimmäinen on 17v., eli ei varmaan ´´osaa”`vielä laittaa asioita tärkeysjärjestykseen vaan 1. rellestäminen kaikki ´´huuhailu” 2. harrastukset ja kaverit 3. vastuu,
Kummi kaksi on muutaman vuoden vanhempi ja lisäksi miespuoleinen ja aina ollut hyvin rauhallista sorttia.
Sitten taas tämä täydellinen kummi onkin jo ihan ns. aikuinen, hipoo viidenkympin rajaa ja hänel on toki jo omatkin lapset aikuisia.
Esim. synttäri/joululahjoissa on huomannut nämä erot hyvin! (Arvostetaan tietysti jokaista, ei pidä niin nyt ymmärtää!)
Vanhin ostaa aina jotain mikä on todella tarpeellista ja hyödyllistä, mies ostaa usein jotain pitkällä tähtäimellä ajateltua + jonkun lapsen mielestä kivan jutun ja nuorin ostaa usein jotain merkkivaatteita, vaikkei vaatteita edes tarvittaisi 😀
Varmastikin valittaisiin silti juuri nämä samat jos pitäisi uudelleen valita 🙂
Tämä nuorin on siis minun hyvä ystävä, mies-kummi minun miehen hyvän ystävä ja tämä vanhin on minun ns. perhetuttu, asuttu naapureina jne. 🙂
Hups. tulipas pitkä!
Ihana Petra kun jaksoit kirjoittaa näin ihanan pitkästi teidän kokemuksista !! 🙂 Ikävältä kuulostaa toi ekan kummin toiminta kyllä :/ Toivottavasti asia muuttuisi pian ! Mutta onneksi kaksi muuta kuulostavat hyviltä valinnoilta.
Oon täysin samoilla linjoilla tuosta iästä, juuri puhuttiin ystävän kanssa että ollaan molemmat tultu nuorella iällä kummeiksi ja nyt harmittaa kun ei ole alkuun ollut tarpeeksi läsnä :/ Mutta asian onneksi saa korjattua 🙂
Kyllä minäkin jaksan yhä uskoa siihin, että asiallisilla huomautuksilla ja vuosien myötä tämä nuorinkin kummi alkaa perehtymään enempi kummiuteensa 🙂
Hei! Uusi lukija täälä, moi! 😀 kummius on niin hankala laji.. Itestä tuntuu, että kummina toimiminen tosi lähesisen ystävän/sisaruksen lapselle on helpompaa. Yhteydenpito on luontevampaa, täten myös kummilapseen tulee muodostettua erilainen suhde. Jos kuitenkin on niin, että välit ovat hyvät, mutteivat erityisen läheiset, on yhteydenpito monimutkaisempaa. Suhteen luominen voi olla tosi hankalaa, etenkin jos kummilapsi vielä jättäytyy kasvaessaa koko ajan enempi etäälle.. Mutta kummous kunniaan! Hyvät kummit voi näyttää mallia! 🙂 tulipas pitkä vastaus.. Kiva, että te onnistuitte! 🙂
Moi Saanu ! Kiva kun löysit paikalle, tervetuloa <3
Se on ihan totta, mulla on kummilapsena mun sedän tytär ja oma ikäero kummitytön lapsen vanhempiin toki vaikuttaa yhteydenpitoon kun ei paljon muuten olla tekemisissä kun oikeastaan vain syntymäpäivillä, jouluna jne. Pitäisi itse skarpata omassa kummiudessa ! 🙂
Meidän kummivalinnat on kanssa osuneet nappiinsa. Yksi kummeista (miehen hyvä ystävä) pitää hieman vähemmän yhteyttä, mutta kyllä häntäkin kiinnostaa Onnin kuulumiset ja kehitys ja haluaa Onnia nähdä. Miehet nyt vaan on vähän ”jäyhempiä” näissä asioissa. 🙂 Mila on kyllä mahtavan suloisen näköinen neiti <3
Huippua ! Se on ihanaa että on ihmisiä joita kiinnostaa ! <3 ja miehetkin usein pehmenee pienten lasten käsittelyssä 😉
Me ollaan todella tyytyväisiä valintaan! Kummeja on kaksi, tai oikeastaan kolme. Kolmas on sylikummin mies, mutta virallinen kummi hän ei ole koska kuuluu helluntaiseurakuntaan. Heitä nähdään toistaiseksi vain todella harvoin, kun opiskelevat sen verran kaukana meistä :/ Toinen kummi taas aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, ehkä olemme vain turhan läheisiä hänen kanssaan 😛 Nähdään tosin häntäkin vain n. 1/kk.
Se on kyllä tärkeää että valinnat on oikeat ja pääasia että kummi on edes jollain tavalla lapsen elämässä mukana 🙂 ei sitä joka viikko tarvitsekkaan nähdä välttämättä.
Minä pidän yhteyttä niin paljon kun vaan voin! Kummityttö täyttää kesällä 3 vuotta ja juuri keskiviikkona pistin pienen ystävänpäiväkirjeen menemään 😉 Namuja + prinsessajuttuja! :-))
Kummityttö asuu 300km päässä, mutta kyllä me yritetään puolin ja toisin vierailla noin kahden kuukauden välein!
Oot varmasti huippu ihana kummi sussu <3
Itse olen kahden tytön kummi, toisen sylikummi ja kohta pitäisi syntyä kolmas kummilapsi. En ryhdy kummiksi siksi että on kiva sanoa muille olevani kummi, vaan siksi että haluan olla paljon lapsen elämässä myös vanhempana ja haluan auttaa. Molempia kummilapsiani nään noin kerran kahdessa viikossa välimatkojen takia ja aina on niin ihana nähdä kuinka ipanat ovat kasvaneet. Itselläni on huippu kummit jotka antoivat minulle paljon aikaa kun olin pieni.
Oo ihana kummi myös siellä <3 juuri tuollaisia kummeja jokainen lapsen vanhempi toivoo !
Ihania kummeja on meidänkin lapsilla, sisaruksia ja hyviä ystäviä. Jokainen omanlaisiaan kummeja, mutta hyviä sellaisia ja lapsille rakkaita. Nuorimmalle meinasi olla vaikea keksiä kirkkoon kuuluvia kummeja, mutta ne löytyivät lopulta lähempää kuin kuvitella saattaa, meidän ihana ystäväpariskunta samasta rapusta 😀
Niin joo meillähän nää on epävirallisia kummeja kun nimiäiset järjestettiin, ei oltais varmaan kirkkoon kuuluvia edes keksitty kun nykyään niin monet ovat eronneet. Mutta ihana että siellä löytyi kummit noin läheltä <3
Ihan ei esikoisen kummivalinta osunut nappiin 🙁 Pitkäaikainen ystävä ja esikoisen syntymän aikaan myös hyvin läheinen oli silloin ehdoton valinta ja tuntuikin alkuun oikealta. Nyt on käynyt niin, että näkee todella harvoin ja ei oma-aloitteisesti ole kiinnostunut näkemään tai kyselemään kuulumisia. Poika myös vierastaa kummiaan, jota nyt en olisi halunnut, että tapahtuu. Toinen kummi on miehen läheinen ystävä ja myöskin etäinen, kyläillään kerran tai kahdesti vuoteen. Minua tämä ei niin pahasti häiritse, mutta harmittaa tietenkin.
Kuopukselle valikoitui kummit mun suvusta ja huomattavasti paremmin olemme yhteyksissä (veli ja serkku). Toiveena, että heille tulisi mahdollisimma tiivis suhde, eikä katkea välimatkoihin tms.
Voi ei, tuo on ikävää :/ Etenkin kun odotukset ovat olleet suuret ! Toivoa vaan voi että tuo tuosta vielä muuttuisi paremmaksi 🙂