Ihan pian siitä tulee tasan kaksi vuotta, kun olin alkumetreillä raskaana ja lähdettiin Kiiran kanssa käymään kirpparikierroksella. Vaikka oli hyvin varhaista, niin tuolla samaisella kirpparireissulla pyysin häntä yhdeksi tulevan lapsemme kummiksi. Vastausta ei tarvinnut odotella, tottakai Kiira suostui ja siellä me kirpparihyllyjen välissä vetisteltiin yhdessä onnellisina. Tuota päätöstä mun ei oo tarvinnut katua sekuntiakaan, niinkuin ei muidenkaan kummien kohdalla. Aikoinaan kun kummeja harkittiin suurin prioriteetti oli se, että nämä ihmiset pysyvät meidän elämässä mukana joka tapauksessa sinne hamaan tappiin saakka. Milan kaikki kolme kummia ovat tytön elämässä mukana paljon (muutenkin kuin synttäreinä ja jouluna ;)) ja jokaisella on omanlainen side meidän neitiin. Miten ihanaa, että kummivalinnat ovat osuneet nappiin, juuri niinkuin toivottiin! Toivottavasti näin on myös tulevina vuosina.
Toissapäivänä vietettiin aamupäivää kolmistaan. Kiiran oon tuntenut 5vuotiaasta lähtien, samoin kuin Milan toisen kummitädin Sarin. Nää hengailut on siis win-win sekä äidille että tyttärelle, mä saan viettää aikaa yhden parhaan ystävän seurassa ja Mila pelleillä lapsenmielisen tätinsä kanssa. Ensin pari tuntia ulkoilua raikkaassa syyssäässä, sitten lounasta yhdessä jonka jälkeen vielä muumeja ennen päiväunia. Kyllä kummin kaa on kivaa!
Miten teillä kummivalinnat tehtiin? Ystäviä? Omia sisaruksia? Muita sukulaisia? Miten kummit ovat mukana lastenne elämässä?
♥ Essi
Tags : arki, lapsijutut, lifestyle, ystävät
Meidän tytön sylikummi on myös pitkäaikainen ystäväni, oltiin ekalta asti samalla luokalla, lopulta yhteensä 10,5v. Toisen kummin kanssa olen tuntenut vasta nelisen vuotta, mutta tuntuu kyllä että paljon pidempään 😛 Meillä myös oli ensimmäisten kriteerien mukana, että kummi pysyisi lapsen ja meidän elämässä mukana. Lisäksi haluttiin myös että kummin alkuperäinen tehtävä pääsisi toteutumaan, joten haluttiin kummien olevan myös uskossa, jotta he pystyvät opastamaan myös uskon asioissa 🙂
Kiva kuulla että sielläkin tuli tehtyä nappivalinnat 🙂 Kaikilla ei käy niin hyvä tuuri. Mehän pidettiin nimiäiset, eli kummit ei sinänsä ole ”virallisia”, mutta idea sama kuitenkin. Niko ei siis kuulu kirkkoon ja tää oli yksi syy miksi päädyttiin ristiäisten sijaan pitämään nimijuhlat. 🙂
Meillä on A-murun kummit ovat minun ja Isimiehen sisaruksia. Teimme tämän päätöksen, ettei kenenkään sisaruksista tarvitse jurnuttaa 😉 A:lla ei ole sylikummeja ollenkaan, vaan kaikki kummit ovat ”samalla viivalla”: Pidin itse A-murua kastetoimituksen aikana sylissä.
Jos saadaan joskus toinen lapsi, niin sitten kummeiksi tulee ystäviä ja sukulaisia. 🙂 (kummit on jo valittu, vaikka mitään vauvaa ei ole hetkeen tulossa! 😀 )
Meillä Milan kummina on yksi Nikon veljistä ja tosiaan kaksi mun lähes elinikäistä ystävää. Toivottavan seuraavan lapsen kummiksi sitten tulee lisää meidän sisaruksia todennäköisesti. Eli on täälläkin jo vähän suunniteltu vaikkei vauvaa ole lähimain suunnitteilla. 🙂 Mä tykkään myös tuosta tavasta, ettei ketään kummia nosteta jalustalle.
Heh, kiva kuulla että joku muukin on suunnitellut seuraavan lapsen kummit etukäteen! 😀
Hyvä se on suunitella valmiiksi 😉
Hahaha ”lapsenmielisen tätinsä”, jyyyyst!! 😀 Loisto kuvia<3
No mut sähän oot <3 sillä parhaalla tavalla!
Ihana, että Mila on saanut tuollaiset kummit, jotka ovat hänen elämässään joka askeleella <3
Theon kummitädiksi valikoitui yksi minun parhaista ystävistäni ja hän onkin aktiivisesti mukana. Lisäksi Theolla on kaksi kummisetää, mieheni veli ja kaveri. Miehen veli on viimeksi nähnyt kummipoikansa kesäkuussa… Ei pidä yhteyttä eikä muuta…
Miehen kaveri taas näemme silloin tällöin…
Välillä mietin, että oltaisiinpa valittu toisin…kummisetien kohalla…
Niin on <3
Tuota mäkin pelkäsin, ikävää että teillä on käynyt noin. Toivotaan että miekkoset skarppaisivat vielä kummiuden suhteen! 🙂