Noelin kastepäivä oli 24.9 lauantaina, samoin myös Milan. Milalle pidettiin nimiäiset, mutta nyt kun päädyttiin ristiäisiin, niin tottakai tuntui luonnolliselta kastaa myös isosisko. Nyt meidän lapsilla on sitten yhteinen kastepäivä. Se teki kastetilaisuudesta entistäkin tunnepitoisemman. Ensin kastettiin Noel, ja sitten Mila, joka oli niin liikuttavan reipas jännittävässä tilaisuudessa. Myös Noel oli hereillä koko juhlien ajan ihme kyllä, mutta onneksi viihtyi hyvin! Kaikki meidän läheisimmät rakkaat olivat jakamassa tärkeää päivää, ja ihana niin, sillä tekeväthän ihmiset kuitenkin loppupeleissä juhlasta juhlan.
Noelin syntymän jälkeen oli selvää, ettei haluttaisi/ehdittäisi/jaksettaisi ottaa ristiäisistä suurta taakkaa ja stressiä tarjoilujen ja järkkäilyjen suhteen. Tottakai selailin Pinterestiä monena iltana koristelujen ja tarjoilujen suhteen, mutta keittiössä vietettävä aika iltoina ennen juhlia haluttiin minimoida. Selvää oli myös se, ettei melkein neljäkymmentä vierasta mahtuisi meidän katon alle juhlimaan, joten päädyttiin järkkäämään kastejuhla myös kirkon tiloissa. Eikä yhtään hassumpi idea, sillä mikä stressin määrä olisi pelkästä suursiivouksesta koitunut kotona!
Kun juhlapäivä saatiin lyötyä lukkoon, varasin ensimmäisenä kakut tutulta ja turvalliselta Minna Bakesilta, sekä Safkamestareiden kanssa sovittiin salaattibuffet tarjoilusta. Seuraavaksi soitin kirkkoherranvirastoon ja varasin papin sekä kirkon. Mikä tuuri kävi, että kirkossa, joka ehdottomasti haluttiin oli vielä vapaata tuolle päivälle. Tosin vasta illalle, sillä olisin voinut olla asian kanssa taas vähän aiemmin liikenteessä. Ristiäiset alkoivat klo. 17, mikä aluksi vähän mietitytti, mutta lopulta oli juuri sopiva aika lauantaille. Koristeista* oltiin sovittu Juhlahumuan väen kanssa jo ennen vauvan syntymää, joten niistä ei tarvinnut onneksi stressata. Paitsi kyllä mä juoksin vielä edellisellä viikolla mm. nimikirjainten ja kukkakimppujen perässä pitkin Jyväskylää…
Kutsut saimme lahjana Helia Photographyltä, ja ne ehti kuin ehtikin vielä ihmisille viikko ennen juhlia, mutta onneksi oltiin kaikki jo kutsuttu suullisestikin paikalle. Niin harvoin enää tulee laitettua kortteja, että tälläiset isot elämänjuhlat on sellaisia paikkoja, missä on melkein pakko muistaa läheisiä ihan oikeilla kutsukorteilla!
Pidimme juhlat kirkon seurakuntasalissa, joka oli oman kodin sijaan ihanan helppo vaihtoehto. Tietenkin pientä stressiä aiheutti se, että meillä oli ainoastaan tunti aikaa laittaa tila juhlaa varten kuntoon. Onneksi lasten ihanat kummit ja mun vanhemmat ehtivät tulla avuksi. Ehdittiin isolla porukalla hyvin vielä siirrellä pöydät ja tuolit sopiviksi pöytäryhmiksi, liinoittaa ja koristella pöydät ja saatiin myös tarjoilupöydät tosi näteiksi siinä ajassa. Olin todella tyytyväinen tilaan, vaikka koristeluja ei sen suuremmin ehtinytkään visioida ja järkkäillä siinä tunnissa. Onneksi kuitenkin Pinterestissä oli vietetty hetki jos toinenkin ja koristevalinnat oli osuneet nappiin. Valkoiset ja vaaleansiniset pompomit, juutti- ja pitsikaitaliinat, kynttilät ja harsokukka/neilikkakimput viimeistelivät tilasta juuri niin kauniin kuin olin toivonutkin.
Tarjoilupöydät oli myös todella nopea ja helppo järkkäillä. Suurin kiitos siitä Safkamestareille, joka toimitti salaattibuffetin kamat valmiina tarjoiluastioissa suoraan juhlapaikalle ja haki tyhjät astiat vielä illan päätteeksi pois. Niin hyvää palvelua saatiin ja ruoat oli vielä mitä herkuimpia – iso suositus täältä jokaiselle Jyvässeutulaiselle, pistäkää Safkamestarit mieleen, kun mietitte cateringia juhliinne! Tuo salaattibuffet on muutenkin erittäin hyvä suolainen tarjottava juhliin. Tehtiin itse salaatit aikoinaan Milan juhliin, mutta nyt kun tarkoitus oli päästä helpolla, oli ihana saada ruoat valmiina jonkun toisen valmistamana. Salaattien ja patonkien kaveriksi haettiin vielä Palokan Perinneleipureilta riisipiirakoita, ja luulempa, että tällä kombolla ei yksikään vieras jääny nälkäiseksi. Kahvin kanssa tarjolla oli sitten kakkua, itse leipomia miniporkkanacupcakeja, nimikeksejä sekä makeisia pienimmille vieraille.
Juhlat oli kaikin puolin onnistuneet, vaikka taas tuli hössötettyä itse ihan liikaa. Mikähän siinä on, ettei itse osaa kyllä omissa juhlissa relata ollenkaan? Liian vähän ehti taas jutella ihmisten kanssa, ja eipä meidän perheestä ehditty kunnon kuvaa ottaa tällä kertaa ollenkaan. Saati sitten potretteja mummojen ja pappojen kanssa. Liian nopeasti tuo neljä tuntinen meni, mitä juhlatila meillä oli käytössä. No onneksi paljon on kuitenkin kuvamateriaalia muistojen tueksi ja ainakin niitä hauskoja tilannekuvia perhealbumiin!
Missä te olette järjestäneet ristiäiset, kotona vai jossain muualla? Mites tarjottavat? Kuinka moni superäiti on jaksanut leipoa koko suvulle tarjottavat edellisinä iltoina? Mä en kyllä tiedä olisiko juhlat vedetty pelkän kahvin voimalla, jos ei olisi tilattu tarjottavia valmiina. Noel on sen luokan tissitakiainen, että hyvä kun täällä saa iltaisin ruokaa tehtyä!
*osa juhlakoristeista saatu blogin kautta.
Seuraa blogiani, Facebookissa, Bloglovinissa JA Instagramissa + Snapchat: @essipieces.
Tags : ideoita&inspiraatiota, juhlat&tapahtumat, lapsijutut, perhe, vauvajutut
Jenni sanoo
Miksi päädyitte nyt kastamaan lapset? Saiko Milakin kummit? Kaunis tilaisuus teillä oli 🙂
Essi sanoo
Mä kuulun kirkkoon ja Niko ei, Milan aikaan ajateltiin että tyttö saa sitten isompana liittyä kirkkoon jos haluaa. Nyt kuitenkin ehdotin Nikolle, että mitä jos kuitenkin kastetaan lapset, kun meilläkin on meininki vielä joskus mennä kirkossa naimisiin. Siitä se ajatus sitten lähti, mutta mitään sen suurempaa syytä ei ole 🙂 Mila sai nimiäisissään jo ”kummit” ja nämä samat ihmiset olivat paikalla myös kastetilaisuudessa ja ovat nyt ihan virallisia kummeja myös.
Kiitos 🙂
Tanja sanoo
Saako udella miksi nyt päädyitte ristiäisiin? Ihanan näköiset juhlat ja tarjottavat! 🙂
Essi sanoo
Ei meillä mitään suurempaa syytä tässä takana ole 🙂 ehdotin Nikolle ajatusta ristiäisistä, ja idea meni läpi. Milan aikaan nimiäiset taas tuntui meille sopivalta juhlalta. Nyt on sitten koettu meidän perheessä molemmat juhlat, ja molemmat lapset lopulta kastettu kirkkoon. Nyt Niko on ainut perheessämme joka ei kirkkoon kuulu.
Enni sanoo
Näyttää tosi kivalle! ? ja ihan loistava idea ottaa kirkon juhlatilat ja ruuat ja herkut tilattuna.Itse rakastan suunnitella juhlia mutta toisaalta vois päästää itsensä joskus vähän helpommalla eikä leipoa yömyöhään.
Essi sanoo
Juhlien suunnittelu on ihan parasta 🙂 mutta välillä on kyllä kiva päästä ”helpommalla”, etenkin kun tuo pieni vauva vie niin ison ajan päivistä. No onneksi synttäreitä tulee joka vuosi, jolloin saa taas leipoa ja laittaa hikihatussa <3
Ninppe sanoo
Onko toi vauvataulu tehty itse koneella? Se on ihana! Haluan meidän neidistä tuollaisen! ? Ihanan näköiset juhlat teillä!
Essi sanoo
Se on tilattu walldesign.fi verkkokaupasta 🙂 Se on tosi nätti, meidän tytöllekin teetettiin aikoinaan ja nyt Noel sai sen kummitädiltä lahjaksi. Kiitos <3
Lirulaa sanoo
Ihana juttu et päätitte kastaa lapset. Suurempaa lahjaa ei voi lapselleen antaa kuin Taivaan Isän varjeluksen ja huolenpidon. Itse ajattelen niin, että jos (omat) lapset myöhemmin haluavat erota kirkosta, niin se on heidän päätöksensä. Arvovalinta on myös se, jos jättää lapsensa kastamatta. Jokaisessa perheessä tietysti nämä valinnat tehdään oman maailmankatsomuksen mukaan. Hyvää syksyn jatkoa teidän suloiselle perheellenne! T. Vakkarilukija