Niin vain tämä maailman ihanin pallero täytti lauantaina vuoden. Niin hurjan nopeaa kului kaksitoista kuukautta. Siitä rakkauskääröstä, jonka laitoksella syliini sain on kasvanut hurjaa vauhtia touhukas, valloittava ja niin ihanan iloinen YKSIVUOTIAS. Vauvasta on tullut taapero, eikä sitä vielä oikein edes pysty ymmärtämään, että vauvavuosi on tosiaan jo ohi. Ihanan haikeaa ja samalla niin siistiä, että kaikki uudet seikkailut odottaa meitä varmasti tänäkin vuonna, kun Noel ottaa päivä päivältä askelia isomman pojan saappaisiin <3

Käytiin eilen neuvolassa hakemassa 1-vee mittoja, muutamat rokotukset  ja juttelemassa tuoreimmat kuulumiset. Painoa meidän kuopus oli kerännyt tähän mennessä ”hurjat” 8565g ja pituutta on 74cm. Sirppana jätkä, mutta omalla käyrällään kasvaa hyvin, mikä on pääasia. Nyt on ihan selkeesti ruokakin alkanut maistua paremmin, ja tissittelyä alettu vähentää pojan tahtiin. Eli jospa sitä massaa alkaisi tarttua tässä, kun vuosi pamahti mittariin.

Noel on 90% hereilläoloajastaan liikkeessä. Näin touhukasta 1veetä en oo varmaan koskaan aiemmin tavannut. Jatkuvasti on leikit ja tutkimusmatkat käynnissä ja mielessä, eikä paikallaan malteta olla montaa hetkeä. Samalla Noel kuitenkin rakastaa läheisyyttä, ja kiipeää touhujen lomassa usein käymään sylissä sekä jakelee haleja ja pusuja monta kertaa päivässä. Vielä tämä vauhdikas tyyppi ei kuitenkaan paljon kävele, sillä konttaaminen on todettu vielä vauhdikkaimmaksi tavaksi pysyä siskon perässä. Kahdeksan askelta on ennätys, mutta luulempa että parin kuukauden sisällä mennään kahdella jalalla jo kovaa.

Kielellinen kehitys on Milan tapaan Noelilla selkeästi tulossa hieaman jälkijunassa. Sanoja tapaillaan ja jokellellaan paljon, mutta selkeitä sanoja ei vielä tule. ”Äiti” alkaa olemaan jo melkein hallussa, joten luulen, että se sieltä tulee ensimmäisenä, niin kuin Milallakin. Puheenymmärrys alkaa olla kuitenkin jo aika hyvällä mallilla. Hän tunnistaa oman nimensä lisäksi meidän kaikkien perheenjäsenten nimet ja paljon päivittäisiä juttuja ymmärtää meidän puheesta.

Imetys meillä tosiaan jatkuu edelleen. Mulla oli Noelin kanssa tavoite saada vuoden imetystaival täyteen ja se täyttyi. Yhtään en vielä osaa sanoa, kuinka pitkään tämä matka jatkuu, luultavasti Noelin fiiliksen mukaan. Vähennellään hissukseen ja katsotaan missä vaiheessa poika on valmis luopumaan tissittelyistä kokonaan. Tästä aiheesta tuun kirjoittelemaan varmasti ihan pian omassa postauksessa lisää.

Noelin lempijuttuja tällä hetkellä ovat autot, sormiruokailu, tanssi ja musiikki, sekä kiipeily ihan joka paikkaan. Noel rakastaa musiikkia, ja hytkyy aina pienemmänkin biitin tahtiin. Lopuksi herra usein antaa itselleen myös ablodeja. Melko musikaalinen tyyppi on muutenkin, sillä varsinkin automatkoilla tykätään laulaa monien biisien mukana. Syntymäpäivälahjaksi yksivuotias sai kasan autoja, ja ensimmäisen oman menopelin, kun me hankittiin pojalle oma potkuauto. Nää on olleet ihan superkovia juttuja tässä viime päivinä, eikä paljon muuta tehtäisi, kun ajeltaisiin pitkin kämppää erilaisilla autoilla. Jotenkin jännä, miten pojilla nuo autojutut taitaa olla ihan sisään rakennettu juttu!

Sellainen on meidän yksivuotias näin tiivistettynä <3 Synttärit meillä juhlittiin viikonloppuna heti varsinaisena päivänä! Juhlajuttuja tulee lähipäivinä lisää ja luvassa on myös todella kiva arvonta teille lukijoille. Pysykääpä siis kuulolla!

Millaisia yksivuotiaita teillä asustelee? Kuulostaako meidän meno tutulta?

Seuraa blogiani, Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa + Snapchat: @essipieces.

Tags : kehitys&kasvu, lapsijutut, vauvajutut