Tiukoille menee että ehdin tän postauksen julkaista vielä keskiviikon puolella,
mutta yritetään ainakin ! Kiirehtiä en aio, vastailen ajatuksen kanssa,
joten hophop kysymysten kimppuun siis.
Anonyymi 20. toukokuuta 2013 12.56
Oliko sulla jonkinlaisia ns ennakkoajatuksia miten haluaisit sun elämän menevän, tyyliin että ensin naimisiin ja sitten vasta vauva tms ja miten ne muuttu jos muuttu kun sait tietää olevasi raskaana? Entä onko raskaudessa ollu jotain sellasta mikä tuli ihan yllätyksenä ittellesi? 🙂
– Onhan noita ajatuksia ollut elämän mittaan vaikka minkälaisia, mutta viime vuosien aikana oon
oppinut sen ettei elämää pidä liikaa suunnitella. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu, ja joihinkin
asioihin ei yksinkertaisesti itse edes pysty vaikuttamaan. Taustalla kuitenkin on aina ollut ajatus
että sitten kun se ”the one” löytyy, ei kiirehditä minnekkään ja naimisiin ennen lapsia. Kun
saatiin tietää että Nuppu on tulossa, hyvin pian tuli sellainen fiilis että tän oli tarkoitus mennä
juuri näin. Vaikka mun ja Nikon suhde oli hyvin tuore, kaikki vaan tuntui oikelta.
– Raskaus on ehkä yllättänyt siinä mielessä että se on mennyt yllättävän nopeasti ja mun kohdalla
suhteellisen ”kivuttomasti”. Toki kolotuksia ja hormoonimyrskyjä täälläkin on, mutta silti oon
pysyny suhteellisen hyvässä kondiksessa. Hormoonit on myös päässeet yllättämään, ja se kuinka
paljon ne tavallaan voi ”muuttaa” ihmistä.
Mikä jännittää eniten äitiydessä?
Mitä odotat vauva-arjelta?
Uskotko, että jokin asia yllättää sinut täysin? (Kysyn siksi, että itseä yllätti se ettei imetys ollutkaan niin täysin simppeliä ja se, että vauva tosiaankin on itsessä kiinni sen 24/7 :D)
Joko miestä jännittää?
Näetkö paljon unia liittyen synnytykseen/vauvaan/yms?
Mitä kesäsuunnitelmia teillä on sitten kolmihenkisenä perheenä?
Kestovaipat vai kertakäyttöiset, miksi?
Onko teillä jo jotain ajatusta siitä, millaisella ikäerolla haluaisitte pienempiä sisaruksia?
Mitä odotat vauva-arjelta?
Uskotko, että jokin asia yllättää sinut täysin? (Kysyn siksi, että itseä yllätti se ettei imetys ollutkaan niin täysin simppeliä ja se, että vauva tosiaankin on itsessä kiinni sen 24/7 :D)
Joko miestä jännittää?
Näetkö paljon unia liittyen synnytykseen/vauvaan/yms?
Mitä kesäsuunnitelmia teillä on sitten kolmihenkisenä perheenä?
Kestovaipat vai kertakäyttöiset, miksi?
Onko teillä jo jotain ajatusta siitä, millaisella ikäerolla haluaisitte pienempiä sisaruksia?
Siinä nyt muutama kysymys mitä keksin 😀
– Äitiydessä jännittää eniten se että miten sen minimaalisen ihmisen kanssa
pärjää ensimmäiset kuukaudet, kun toinen on niin riippuvainen musta. Mistä
tietää mikä on milloinkin hätänä ? Noin yleisesti mulla on yllättävänkin varma olo
äidiksi tulemisesta ja siinä roolissa pärjäämisestä.
– En oo hirmusti kasannut odotuksia vielä vauva-arkea kohtaan. Varmasti senkin
takia ettei sittten tipu kauhean korkealta. Vaipparallia, valtvaa rakkautta, onnea, itkua,
kiukkua.. kaikkea maan ja taivaan väliltä !
– Varmasti tuun yllättymään myös siitä kuinka sitä elää vielä raskauden jälkeenkin lähes
symbioosissa vauvan kanssa. Muuten en ehkä osaa vielä ajatella mikä voisi mut yllättää ?
– Jännittää. Päivä päivältä enemmän, mutta pelkästään hyvässä mielessä. Enemmän mä
panikoin edelleen mitä Niko, se on jotenkin niin itse varmuus ja rauhallisuus. Mutta jatkuvasti
se höpöttelee siitä kuinka lähtö voi tulla jo minä hetkenä hyvänsä ja mitä lähemmäs nyt LA:ta
ollaan tultu, sitä enemmän se silittelee ja pussailee masua. ♥
– Unia nään kyllä lähes joka yö, ja jollain tavalla ne aina liittyvät vauvaan, raskauteen tai synnytykseen.
Yllättävän paljon painajaisia, luulen niiden liittyvän pelkoihin joita tunsin synnytystä kohtaan.
– Ei olla kesäksi oikeastaan osattu suunnitella vielä mitään, Niko on Nupun syntymän jälkeen viikon/pari
lomalla, ja se aika meneekin ihan koti oloissa. Varmasti mökkeillään mahdollisuuksien mukaan niin paljon
kuin vaan voidaan ja sitten syksymmällä kun isukki pitää loput lomistaan tehdään ehkä eka reissu jonnekkin ?
– Alkuun ainakin kertikset, vaippoja menee niin hirveesti että ihan oman laiskuuden vuoksi alussa
mennään niillä. Sitten jossain vaiheessa voisin kokeillakkin kestoilla kun on päässyt arkeen kiinni
pienen kanssa.
– Kakkonen saa luvan tulla sitten kun oon saanut koulun käytyä loppuun ja kun mulla on vakkari duuni.
Sitä ennen ei ees keskustella toisesta lapsesta, mutta varmaan about 3-4v ikäerolla.
Anonyymi 20. toukokuuta 2013 15.01
Oletko ollut ennen äitiyslomaa missään töissä / koulussa?
Onko toive päivää tai vuorokauden aikaa jolloin toivoisit Nupun syntyvän?
Entä jos…. pienellä Nupulla onkin jotain haarojen välissä jota ei olla aikaisemmin huomattu?
Onko toive päivää tai vuorokauden aikaa jolloin toivoisit Nupun syntyvän?
Entä jos…. pienellä Nupulla onkin jotain haarojen välissä jota ei olla aikaisemmin huomattu?
Antzeliina 30+6
– Ennen äitiyslomaa olin työttömänä muutaman kuukauden. Tätä ennen työskentelin
vakuutusmyyntihenkilönä ja merkonomin opinnot mulla on keskeytettynä tällä hetkellä.
– Nikon kanssa meillä olisi toive että Nuppu syntyisi jo ensi viikon keskiviikkona 29.5, sillä silloin
myös isimiehellä on synttärit ! Muuten ei oo väliä, toki toivon että LA pitäs kutinsa eikä paljoa
mentäisi yli ainakaan..
– Ei sillä ole mitään väliä, meille on prinssi ihan yhtä tervetullut kuin prinsessakin ! ♥
Anonyymi20. toukokuuta 2013 16.30
Oletko saanut raskausarpia?
Mitä mielitekoja tullut raskaana ollessa?
Onko ystävilläsi vauvoja/lapsia? 🙂
Uskotko horoskooppeihin? Nupusta tulisi kaksonen jos ajallaan tulee 😉
Mitä toivot elämältäsi vauva-ajan jälkeen, töitä, koulua, muuta?
Oletko kaikkiruokainen ja mikä on lempiruokasi?
Mitä mielitekoja tullut raskaana ollessa?
Onko ystävilläsi vauvoja/lapsia? 🙂
Uskotko horoskooppeihin? Nupusta tulisi kaksonen jos ajallaan tulee 😉
Mitä toivot elämältäsi vauva-ajan jälkeen, töitä, koulua, muuta?
Oletko kaikkiruokainen ja mikä on lempiruokasi?
Tälläisiä kysymyksiä, ei oo pakko kaikkiin vastata jos et tahdo 🙂
T: Rv 36+6
– Oon saanu, ja kieltämättä puolet masusta muistuttaa karttapalloa.. Mutta tää
mama on ylpeä raidoistaan !
-Mieliteot on koostunut aikalailla makeista, joka päivä pitäs iltaruoan jälkeen olla
jotain hyvää ! Alussa kun halailin pönttöä mehujäät oli kovaa huutoa, keskiraskaudessa
suolakurkut ja nakkijogurtti. Nyt lopussa kaikki makeat, jätski, karkki, leivokset jne..
– Muutamalla ystävälläni on, toki useammalla voisi olla sillä näitä vauvallisia ystäviä
näen suhteellisen harvoin. Ehkä tämä muuttuu kun meidän Nuppu saapuu.
– Osittain joo, oon melkoisen taikauskoinen ja kyllä horoskooppeja tulee usein luettuakin !
– Elämältä toivon vauva-ajan jälkeen sitä että saan merkonomin paperit mahdollisimman
nopeasti kouraan, vakkari duuni.. Vielä jos pidemmälle haaveillaan niin siellä siintää oma talo,
häät ja pikku-kakkonen. ♥
– Voi kyllä, olen kaikkiruokainen. Lemppareita on pastat, pihvit ja texmex ruoat. Perus
suomalainen kotiruokakin uppoaa hyvin !
Anonyymi 20. toukokuuta 2013 16.51
Mitä mieltä oot minkäikänen on liian nuori äidiksi? Jos tulee esimerkiksi 17 vuotiaana raskaaksi, onko se mielestäsi liian nuori ikä vaikka lapsi olisi suunnitellu?
– Riippuu täysin ihmisestä, jotkut ovat jotkut ei. Mutta jos omalla kohdalla mietin, niin
ei puhettakaan että olisin 17-vuotiaana ollut valmis äidiksi. Silloin olin itsekkin aikalailla
vielä lapsi, joten olisi ollut liian suuri vastuu siihen elämäntilanteeseen pieni vauva. Mutta
niin kun sanoin, se on täysin ihmisestä ja lähtökohdista kiinni.
Aloin muutama päivä sitten lukemaan sun blogiasi ja tykkään tosi paljon! 🙂 Oon 21 ja vasta ihan alussa itse raskaana (9+3) ja jännittää kaikki tähän raskauteen ja vauvaan liittyvät asiat tosi paljon 🙂 Semmosta haluaisin kysyä, että kävittekö raskausseulonnoissa silloin alussa? Nyt ois meillä ajankohtainen aihe ja oon ihan ymmälläni, että mitä tehdään. Pelottaa niin kauheesti, että niistä selviäis jotain kamalaa? Ei tarvitse vastata josset halua, mutta kohan kyselen 🙂
Ja sitten niihin varsinaisiin kysymyksiin! 🙂
Oletko saanu raskausarpia? Teitkö jotain niiden ehkäisemiseksi?
Oliko sulla alussa pahoja pahoinvointeja? Mikä auttoi silloin oloa parhaiten?
Miten ystäväsi suhtautuivat raskauteen alussa ja miten nyt? Onko heidän suhtautuminen muuttunut ajan myötä?
Onko teillä jo mahdolliset kummit selvillä?
Onko muodostunut jo lempivaatetta vauvalle, jonka haluat pukea heti ensimmäiseksi?
Minkälaisista vauvanvaatteista ylipäätään pidät? Esim. onko joku väri mitä et voi sietää etkä pukisi lapsen päälle ikinä tai jotain tietty vaate mikä miellyttää silmää erityisesti?
Minkä asian olet kokenut raskaudessa epämiellyttäväksi vai onko edes sellaista?
– Käytiin seulonnoissa, jotenkin se oli itsestäänselvä päätös meille molemmille. Haluttiin
varmuus odotuksen ajaksi ettei sitten tule mitään yllätyksiä. Ja noihin seulontoihin osallistuu
nykyään suurin osa odottajista, eli ovat aikalailla arkipäivää. Mun mieltä ainakin rauhoitti tosi
paljon kun sai tulokset. Toki siinä on aina se mahdollisuus että jotain ikävää selviää, mutta
se riski on otettava, ja siinä on kuitenkin aikaa sulatella asioita ja punnita hoito vaihtoehtoja.
Mutta mitä ikinä päätätte se on varmasti oikein !
– Juu kyllä arpia löytyy niin masusta kuin tisseistä. Rasvaillut olen, mutta melko laiskasti.
Jotenkin uskon siihen että nuo arvet on geeneistä kiinni, niin moni on lotrannut ties millä
aineilla ja silti on maha ollut kuin karttapallo. Ei tässä auta kuin luottaa siihen että masu
jotenkin palautuu ja arvet haalenee.
– Oli, alku oli aivan kamalaa rv6-15 oksentelin lähes 24/7. Vessanpönttö oli siis paras kaveri
ja olin aikamoinen haamu siihen aikaan. Kummasti tuo alun karmeus on vain unohtunut jo
tässä raskauden aikana, vaikka silloin tuntui ettei se pahoinvointi lopu ikinä !
– Ystäväni olivat TODELLA yllättyneitä, sillä olimme Nikon kanssa olleet niin vähän aikaa
kimpassa ja olin ollut niin menevää sorttia ennen raskautta. Ensireaktion jälkeen ystäväni odottavat
tätä vauvaa lähes yhtä paljon kuin minä ja Niko. Välillä jopa tuntuu että tää on monen muunkin vauva kuin vain meidän ! Onhan se aivan ihanaa että perhe ja ystävät ovat niin tunteella mukana.♥
– Osittain kummit on joo selvillä, Nupulle tulee 4 kummia joista minä valitsin kaksi ja Niko kaksi.
Mulle oli heti selvää että pyydän mun kahta ”vanhinta” ystävää joiden kanssa olen edelleen tiiviisti
tekemisissä, ja suureksi iloksi nää molemmat neidit suostuivat tehtävään. Niko on päättänyt toisen ja toista vielä pähkäilee mutta ei ole vielä pyytänyt ensimmäistäkään… Miehet 😉
ensimmäistäkään.
-Kyllä kotiin tulo vaatteet on jo päätetty, mutta ihan hirveästi ei olla vielä pienelle shoppailtu
kun tuo sukupuoli oli todella epävarma vielä viime viikon ultraan asti. Joten ne lemppari vaatteet
ovat vielä kaupassa odottamassa että viimeistään syntymän jälkeen pääsee tää mama hamstraamaan !
– Kyllä mulla on ihan mielettömästi lemppari lastenvaate merkkejä jo, ja oon tyydyttäny mun ostohimoja
paljon netissä katsellen kaikkia ihania. Kappahlin Newbie sarja on mun ehdoton suosikki, ja nyt kun
Nuppu syntyy niin näihin vaatteisiin varmasti tulee pikkuinen puettua, myös Polarn O Pyretin
vaatteet on mun mieleen ja toki HM ja NameIt:iltä löytyy myös vaikka mitä ihanuuksia. Nyt ihan
vastasyntyneenä mulla on mielessä pukea Nuppu kaikkiin hempeisiin ja pehmeisiin väreihin, rakastan
pastelli sävyjä. ♥ Kun kesä on nyt tullut niin varmasti myös keltaista ja muuta kesäistä tulee hankittua myös.
– Epämielyttäviä asioita ovat olleet, hormoonit !!! Ne näkyy niin fyysisesti kuin henkisesti. Fyysisesti
hormoonit on vaikuttaneet mun ihoon, näppyjä siellä sun täällä ja ennen iho on ollut pehmeä kuin vauvan
pylly, myös näihin naisen perus eritteisiin hormoonit on vaikuttanu ikävällä tavalla, hajut on paljon
voimakkaampia mikä on tosi epämiellyttävää. Henkisesti nuo hormoonit on ehkä vielä pahempi juttu,
välillä tuntuu että oon täysin eri ihminen !
Kiitos vielä kaikille kysymyksistä ! Näitä postauksia tuun varmasti tekemään jatkossakin !
♥Essi
P.s. Torstain puolellehan tää meni, ja arvatkaa meistä tuli äsken
TÄYSIAIKAISIA !!! 37+0 !!! ♥
Oli kyllä luojan lykky että päädyin lukemaan blogiasi jo aika alusta asti! Ihanaa että joku kirjoittelee niin rehellisesti ja aidosti raskaudesta. Olen ihan samoilla viikoilla kuin sinä ja samassa tilanteessa. Usein on tuntunut että toisilla se raskaus sujuu kuin unelma.. vai antavatko vaan sellaisen kuvan? Minulla on muutama tuttu myös raskaana ja laskettu aika heilläkin käsillä pian. Erityisesti tämä raskausarpi asia on minua vaivannut pitkään.. Minä olen niitä saanut ja rasvaillut kyllä vaikka millä. Silti niitä on tullut. Olen toivonut kovasti apua siihen että hyväksyisin raskauden tuomat merkkipaalut, asiaa ei ole auttanut tuttavieni kommentit ”minulle ei ole tullut yhtäkään hyvien rasvojen takia!” Pistää vähän apeaksi… Sitten luin tämän ja mieli piristyi heti 🙂 Tälläistä juuri tarvitsin! Oman kehonsa hyväksymistä sellaisena kuin se on. Arvet vs Vauva, ne arvet varmaan unohtuu heti kun Hän on täällä! Kiitos valtavasti kirjoituksistasi, piristät ja autat varmasti monien päivää.
Onnea täysiaikaisuudesta!! 🙂
T: Rv 37+2
Kiitos ihanasta palautteesta !!! <3
Mun mielestä nää kehon muutokset on ihan asenne kysymyksiä, ja kun niihin harvoin pystyy itse vaikuttamaan millään poppakonsteilla niin siinä tekee itselleen vaan kiusaa jos surkuttelee esim. ”menetettyä kroppaa” tai arpia.. Se on kuitenkin maailman ihanin asia mikä ne aiheuttaa, joten itse ainakin haluan olla niistä ylpeä, niitä voi pitää lähes rakkauden osoituksena itseään kohtaan 😉
Kuinka hyvälle mielelle tulinkaan tämän kommentin luettuani, tää on ihan paras osuus tässä kirjoittelussa ja koko blogi hommassa ! Toivottavasti jutuillani on jatkossakin samanlainen vaikutus ja viihdyt mukana ! 🙂
Tsemppiä sinne viimeisille viikoille myös, vähiin käy ennen kuin loppuu !
Kiva oli lukea sun tuntoja tälleen kysymyspostauksen muodossa. Ihailtava, positiivinen asenne sulla esim noihin arpiin. Itse mietin raskausarpiasiaa niin, että vaikka niitä tulis kuinka paljon, niin en sen takia vaihtais tätä tilannetta mihinkään. Sen takia on turha surra asiaa, jolle ei mitään mahda.
Just kirjoitin oman blogin puolella noista ihanista, kamalista hormooneista. Huh huh! 😀
Aurinkoisia viimeisiä odotusviikkoja!
Mukavaa että tykkäsit ! Kyllähän se täytyy myös myöntää että ajoittain nuo arvet harmittavat, mutta tosiaan niihin ei kovin pysty itse vaikuttamaan joten mielummin oon asennoitunut niihin positiivisesti 🙂 Sama ajatus täällä, arvet on pieni hinta siitä ihanasta palkinnosta joka häämöttää jo ihn nurkan takana <3
pitääpä tulla lukemaan sunkin hormonihirmuilut nyt samantien :))
Kiitos samoin !!
Ihana kun ajattelet noin positiivisesti!:) ite en osaa enään kun jo viikon yli ajalla…ja tuossa vaiheessa kans tuntu että.JES.KOHTA… mutta tää viimenen viikko tässä on tuntunut ikuisuudelta…mutta onnea loppu raskauteesi!:)