”Kaikki ei kuitenkaan alkuun lupaillut hyvää. Ensimmäiset viikot olivat todella raskaita ja joka päivä olin luovuttamassa ainakin viisi kertaa. Laitoksella Mila imi rinnat ruvelle, ote oli huono, maito ei riittänyt ja nousi hyvin hitaasti. Ensimmäisinä päivinä sain itkien tarjota neidille rintaa, se vaan sattui niin sanoinkuvaamattomasti. “Mä luulin aina että imetys on äidin ja lapsen ihana yhteinen hetki, mutta tää onkin täyttä helvettiä!” – muistan itkeneeni osastolla kätilölle. Olin kuitenkin päättänyt, että jos imetys on minusta itsestäni kiinni niin annan kaikkeni. En luovuttanut. Hammasta purren jatkoin ja jatkoin vain, ja pian helpotti. Periksiantamattomuus palkittiin.”
Moikka! Mulla olis pari postaustoivetta.
Ensinnäkin musta olis kiva lukea teidän perheen ruoka-arjesta nyt, kun teillä ilmeisesti alkaa taas dieetti. Miten teidän syömiset vaikuttaa Milan syömisiin? Teettekö Milalle oman ruoan? Normalisoituuko teille toi syöminen missään vaiheessa, vai ootteko aina vaan dieetillä? Jos syötte Milan kanssa eri ruokaa, miten luulette sen vaikuttavan Milan suhtautumiseen ruokaan? Puhutteko kotona siitä, että äiti laihduttaa jne? Millä ajattelitte perustella vähän ajan päästä Milalle sen, että syötte eri ruokaa? Mua kiinnostaa tää aihe siksi, että mun mielestä koko fitnesbuumi ja tollaset grammantarkat dieetit on ihan shaibaa ja varsinkin perheellisillä vaarallisia lasten kehokuvan muodostumisessa, jos asia tuodaan väärällä tavalla esille. Ja haluisin ihan vilpittömästi lukea asiasta sellasen ihmisen näkökulmasta, joka on inessä tässä hommassa. Koska olen itse kilpaurheilija ja suurin osa omista kavereistani urheilee tosissaan ja tähtää huipulle. Silti heistä joka ikinen syö ihan tavallista ruokaa, ehkä vähän herkkuja vältellen. Ja silti heistä jokaisen kroppa on ihan tikissä, vaikka lautasella on salaatin ja lihan lisäksi makaronia ketsuppia. Ja halusin kuulla myös perusteltuja ajatuksia siitä, miksi pitää elää noin(siis miten vedit ennen kesään), että saa unelmiensa vartalon.
Tähän aiheeseen liittyen olisi kiva kuulla perusteluja myös lisäravinteiden käytöstä. Ainakin viime kevään perusteella teillä oli jos jonkinmoista nappia. Palautusjuomat ymmärrän, jos heti treenin jälkeen ei pääse syömään, mutta napit menee yli hilseen. Eikö tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet pitäisi saada ihan vaan ruoasta, josta ne imeytyy oikeina eikä synteettisenä? Itellä on käytössä magnesium(diasporal) ja sinkkiä on suositeltu palautumisen tehostamiseen. Myönnän, että mulla on ihan liian vähän tietoa näistä asioista, siksi olisi kiva lukea niistä sun kirjoittamana.
Sitten olisi myös kiva lukea teidän pottailusta(jos ootte sen jo aloittaneet). Meillä tyttö on pari kuukautta Milaa nuorempi ja pottailusta on tullut yhtä tuskaa. Tyttö oli jo käytännössä päiväkuiva, mutta nyt vaan juoksee ympäri kämppää ja pissaa minne sattuu, jos yrittää potalle laittaa. Olisi kiva lukea muiden lähes samanikäisten pottahommista ja niiden onnistumisesta.
Moi ! Ja kiitos pitkästä viestistä, paljon ajattelemisen arvoisia pointteja sulla 🙂 Viime syksyn/talven vedin nimenomaan imettäville suunnitellulla treenijaksoilla, lihan ja kasviksien lisäksi annoksiin kuului myös toisella ruoalla hiilari ja sokeritonta ketsuppiakin sain käyttää 😉 Ei nää meidän ruokavaliot mitään kitudiettiä ole. Mutta nimenomaan juuri nyt haluan laittaa kroppani kondikseen kun olen vielä kotona ja Mila on pieni. Eikä meillä olla kotona eletä missään fitnessbuumissa sentään. Milalle tehdään ihan normaalia kotiruokaa ja osaltaanhan me aikuisetkin sitä syödään. Pääosin vaan ihan puhtaina raaka-aineina. Lisäravinteita imetysaikana käytin vain vitamineja ja lisäöljyjä joita ammattilaiset suositteli treenin oheeseen. Itse kun en myöskään niin ole perillä kaikesta tästä, niin olen mennyt vain ohjeiden mukaan. 🙂
Pottailua meillä ei olla vielä edes aloitettu, se on nyt syksyn juttuja ja aletaan se ihan pikkuhiljaa. Meillä ei sinänsä oo vielä mikään kiire päästä vaipoista eroon, joten mitään kiirettä ei ole vielä kuivaksi.
Kiitos vielä postausidiksistä, treenaukseen ja ruokavalioon liittyviin kysymyksiin pyrin tekemään postauksen syyskuussa kun uusi treenijakso alkaa 🙂 Pottailusta heti kun se on meillä ajankohtaista.
Vinkkinä että pottaan tutustuminen kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin, vaikka se ei vielä 1vnä niin vakavaa olekaan jos sinne ei mitään tule tai se ei joka päivä tyttöä kiinnosta. Sitä kerkiää sitten rauhassa tutustua ja harjoitella, ei se kuivaksi oppiminen kuitenkaan samantien tapahdu.
Meillä aloitettiin jo alle 1vnä ja nyt 2vnä on päiväkuiva. Se vaatii mun mielestä vanhemmilta sitä että viitsii aina viedä esim. ruokailujen tai heräämisen jälkeen potalle. Me otettiin siitä tapa, joka kerta mentiin ruokailujen jälkeen yms. Jotkut ei vaan tuohon viitsi kun ajattelevat että mitä niitä housuja ja vaippaa jatkuvasti riisumaan. Oon vaan sitä mieltä että jossain vaiheessa se palkitsee ja meillä nyt 2vnä, eli mun mielestä hyvä ikä ja kesä oli hyvä aika jättää se vaippa pois kun oltiin paljon ulkona yms. ja helppo pissattaa puskaankin välillä jos hätä yllättää puistossa tmv.
Meillä ei oo ikinä pakotettu potalle, joskus oli päiviä jolloin tyttö kieltäytyi niin silloin ei menty. Mutta pääsääntöisesti tottui hyvin pottailu rytmiin… Nyt jo sitten ilmoittaa hädästä itse 🙂
Tsemppiä pottaan tutustumiseen. Vaikka teillä ei ole vielä kiire kuivaksi niin aloittakaa ihmeessä jo tutustuminen, ei kannata huvikseen lykätä sitä 🙂
Täysin ohi aiheen, mutta oli pakko tulla kertomaan: Kiitos sinun olen täysin koukussa siihen Ainon lumoava maitosuklaa-jäätelöön! 😀 😀 😀 En ennen ollut sitä maistanutkaan, mutta jostain täältä luin siitä ja ajattelin kokeilla.. voi nam miten hyvää! 😛
Hahah, eikä ! Mut se on ihan parasta jädee <3