Sukupuolineutraali kasvatus – hyvästä vai pahasta ? Mene ja tiedä. Meillä kasvatetaan vaaleanpunaisin lasein. Ainakin toistaiseksi.
Tää postaus on roikkunut blogin arkistoissa pitkään. En ole vain saanut aikaiseksi kirjoittaa loppuun, vaikka asiaa aiheesta löytyy. Ehkä en ole vain jaksanut työntää omaa lusikkaa soppaan, sillä aihe tuntuu olevan pinnalla jatkuvasti. Musta melkein tuntuu että tää on verrattavissa johonkin muotitrendiin. Uusi villitys tässä vanhemmuuden maailmassa. Varmasti toimiva ja hyvä tapa, jos sille tielle lähtee, mutta näin untuvikkona, asiaan sen syvemmin perehtymättä tiedän että meillä tää tulee pysymään hyvin kohtuuden rajoissa. Meillä kasvatetaan jatkossakin pientä tyttöä.
Mun lapsuudessa mentiin asian suhteen jo löysin rantein. Itse harrastin paljon, kokeilin eri tansseja, uintia ja voimistelua, mutta jalkapallo oli se mun juttu. Fudiksen parissa vietinkin reilut kymmenen vuotta ja palo on edelleenkin takaisin kentille, kenties johonkin mammaliigaan ? Samaan aikaan mun potkiessa palloa, pikkuveljeni tanssi ja näytteli. Vähän meni ristiin, mutta pääasia että lapset tekee sitä minkä kokee omakseen. Näin sen mun mielestä kuuluu mennä.
Tulevaisuudessa myös Mila saa tehdä valintansa itse. Leikitäänkö meillä nukeilla vai autoilla ? Pukeudutaanko pinkkiin vai siniseen ? Harrastetaanko balettia vai lätkää ? Tykätäänkö tytöistä vai pojista ? Se on täysin neidin omissa käsissä. Me vanhemmat toimimme ohjaajina, mutta loppupeleissä se on lapsesta kiinni mihin suuntaan hän haluaa mennä. Tuleeko Milasta poikatyttö vai girlygirl, sillä ei ole merkitystä. Pääasia että neidistä kasvaa oma persoona, joka osaa rakastaa itseään sellaisena kuin hän on.
Niinkuin sanoin, aihe on ollut todella pinnalla lähiaikoina, ehkä jopa liikaakin. Tuen sukupuolineutraaliutta kohtuuden rajoissa, mutta tuntuu että nykyään osa ihmisistä vouhottaa asian kanssa ihan yli paljon. Lapsista kasvatetaan sukupuolettomia, eikä nimestäkään saa selvää onko kyseessä tyttö vai poika. Yli mennään ja pahasti. Pienelle ihmiselle tälläinen kasvatus ei voi mielestäni olla hyväksi. Meidät on luotu naiseksi ja mieheksi, niin se vain menee. Se millaisia haluamme olla on sitten oma juttunsa. Nykyään tyttö voi harrastaa jääkiekkoa siinä missä pojatkin, ja poikien on ihan sallittavaa leikkiä nukeilla. Näin sen homman olisi aina pitänyt mennä. Antaa vaan kaikkien kukkien kukkia, mutta pysytään me vanhemmat siellä sivussa ohjaamassa eikä sekoiteta pienen ihmisen päätä sukupuolettomaan elämään. Kaikkea kohtuudella ja ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti.
Tarkoitus ei ole kritisoida kenenkään kasvatusmalleja, mutta oman mielipiteen asiaan haluan tuoda julki. Olen saanut muutamia kommentteja blogiin, siitä miten Milalla on kaikki vaaleanpunaista prinsessahömppää. Osaltaan onkin, mutta kyllä meillä löytyy vaatteita ”poikaväreissä” siinä missä lelujakin. Tosin musta siinä ei olisi mitään väärää vaikka meillä olisikin KAIKKI vaaleanpunaista, tuskin siitä pikkupimulle traumoja jäisi.
Olisi mahtavaa kuulla erilaisia näkökulmia aiheesta. Kuinka teillä kasvatetaan ? Pojat poikina ja tytöt tyttöinä vai siltä väliltä ?
Mahtavaa viikonloppua kaikille. Me painutaan Konnevedelle nauttimaan mahdollisesti kesän viimeisestä mökkiviikonlopusta !
– Essi
Mä en oo kyllä ees sen kummemmin ajattellu tätä asiaa, kasvatan tyttöjä parhaalla mahdollisella tavalla. Meillä tytöt on tyttöjä, mutta kaapista löytyy ”pojille tarkoitettuja vaatteita”, se on mun mielestä hassua, että vaatekaupoissakin tyttöjen ja poikien vaatteet jaoitellaan omiin rekkeihin. Toki se on helpompaa niin, mutta mä ainakin usein nappaan tytöille vaatteita myös poikien puolelta, koska ne sopii mun mielestä hyvin myös tytöille. 🙂
Mä en aio korostaa tytöille mitenkään, että ”nämä leikit on tyttöjen ja nämä poikien” jne jne, saavat leikkia ja tehdä sen suhteen mitä tykkäävät 🙂 Ja jos jossain vaiheessa rupeevat fanittaan puuha peteä, niin sit ostetaan puuha peteä, muuten jää puuha petet kauppaan :). Oon niin samaa mieltä tästä, että tästä on tehty ihan hirveä haloo!
Tää onkin sellanen asia ettei sitä tarvitsekaan mun mielestä miettiä liikaa. Oon samaa mieltä ja mun pitäs muuten myös alkaa pitää silmät auki myös poikien osastolla 🙂 Ja noista lelu-jutuista myös !
Oon aika samoilla linjoilla sun kanssa, meillä on sukupuolineutraalia siinä mielessä että en mieti onko joku väri, lelu, harrastus, tekeminen jne tytöille vai pojille mutta kasvatan lapset kuitenkin sukupuolinaan enkä ”ihmisinä” ilman varsinaista sukupuolta 🙂 mun mielestä niin sen pitäisikin olla, koska varsinainen oma identiteetti sukupuolenkin kannalta muodostuu sitten myöhemmin lapselle itselleen, kun hän ymmärtää olevansa esimerkiksi tyttö, mutta ettei tyttönä olo tarkoita vain tietynlaista käytöstä tai lelua 🙂
Nimenomaan just noin mä ajattelen asioista myös 🙂 Hyvin osasit lyhyesti kiteyttää sen munkin pääajatuksen !
Mä oon ajatellut just ihan samoin kuin sä! Pojat saa valita mistä ne tykkää ja mitä jonain päivänä alkavat harrastaa. Meillä kasvaa kaksi poikaa tykkäspä ne sitten baletista tai futiksesta tai nukeista tai autoista! 🙂 <3
Hei, ihan mielettömän kivat nää Mamalifen sivut! Onnea vielä tätäkin kautta! 🙂
Niinpä 🙂 Ihanaa kun niin moni jakaa samat ajatukset !
Kiitos Paula <3 mä tykkään näistä myös !
Meiltä löytyy punainen pyykkikori joka on täynnä punaisia ja pinkkejä vaatteita. Meillä on ollut hyvinkin selvää vauvasta asti että tyttö on tyttö ja kun omaa silmää pinkki/vaaleanpunainen miellyttää niin sitä myös löytyy. Mutta silti nyt neljä vuotias ’prinsessamme’ menee röyhelömekko päällä miekka kädessä isänsä perässä hurjien merirosvoleikkien siivittämänä tai potkii jalkapalloa mm-kisojen innoittamana. Minä katselen edelleen vaaleanpunaisten lasien läpi mutta kyllä se lapsi persoonansa tuo sieltä itse esille. Ja uskon että tulee päivä jolloin hän sanoo kaupassa että: ”äiti minä haluan tuon mustan paidan!” Ja sitten se ostetaan hänelle. Ei vanhemmat voi vaaleanpunaisilla/vaaleansinisillä vaatteilla tai leluilla lasta muokata.
Sama juttu. Tosin nyt Milan kasvaessa oon oppinut tykkämään muustakin kun pinkistä tytön päällä enemmän 😉 Ihanalta kuulostaa nuo merirosvoleikit ! ja nimenomaan, kyllä jokaisella lapsella se oma persoona tulee ja kasvaa esiin on hänet puettu sitten pinkkiin tai vihreään.
Oon aika lailla samaa mieltä siitä, ettei ole mitään järkeä kasvattaa sukupuoletonta ihmistä. Mutta sellaisia ihmisiä mä haluan kasvattaa jotka saa itse päättää mitä tekevät ja mitä ovat ilman että toiset kieltää siksi etteivät ole oikeaa sukupuolta. Ja mun mielestä se ei mene yhtään ristiin jos tyttö pelaa jalkapalloa ja poika tanssii. Niinhän sen pitääkin mennä että molemmat saa valita sen oman juttunsa. 🙂
Iinan mainitsemia ^^ tyttö-poika vaateosastoja en tajua mäkään. On olemassa selkeitä tytölle tehtyjä ja pojille tehtyjä vaatteita jq sitten on iso läjä niitä molempien vaatteita jotka on vaan ripoteltu toiselle puolelle. Eikö olisi sama jos kaikki olisi vaan sekasin ja jokainen saisi itse päättää onko joku tytölle vai pojalle. Niinkuin vaikka polarn o pyretillä on :))
Tuo olikin pientä sarkasmia aiheen varjolla 😉 ei munkaan mielestä se ole oikeasti niin, että jos mimmi pelaa fudista ja poika tanssii niin hommat menevät ristiin. Pääasia tosiaan että lapsi tekee juuri sitä mistä itse nauttii eniten.
Joo samaa mieltä, se olisikin mahtava liikeidea muuten ! Perustaa sukupuoleton lastenvaatekauppa 😉
No niin mä vähän ajattelinkin 😀
Tää aihe saa vaan aina veren kuohahtamaan, vaikka monessa jutussa huomaa itsekin ajattelevansa kovin perinteisellä tavalla väreistä. Ja fakta vaan on, etten kyllä millään osaisi tai haluaisi pukea pojille tyttömäisiä vaatteita vaikka ne olisi kuin kivoja ja nättejä. Mutta onneksi pojille on nykyään tosi monipuolisesti värejä vaatteissa niin ei välttämättä tarvi pinkkiä röyhelöä pukeakaan! 😀
Musta olisi tosi kiva lukes sulta enemmänkin näitä mielipidepostauksia! :))
Juu ja ei meikä pystyis Milalle pukemaan mitään poikamaista täysin, sillä neidin kalju hämäis liian monia luulemaan pojaksi heti 😀
Näitä tulee varmaan nyt vähän enemmän näkymään blogin sisällössä kun kaikki ei enää ole sitä vauvahömppää 😉
Huippua kun pääsit muuttamaan tälle sivustolle, onnittelut 🙂
Mulla nousee karvat pystyyn aina kaikista vöyhötyksistä mihin mammat hurahtavat ja sitten niistä asioista vauhkotaan ja vöyhkätään ja mä en jaksa. Me ollaan miehiä ja naisia, thats it!
Kiitos <3 on tää mahtava juttu, innolla odotan tulevaa täällä mamalifellä !
Älä muuta sano 😀 Se on kyllä ihmeellistä, miten mammapiireissä monesta jutusta nousee oikein massahysteria !
Kirjoitin pari päivää sitten samasta aiheesta ja ihan samat ajatukset meillä! 🙂 sukupuolineutraalin kasvatuksen perusajatus on hyvä, mutta aina löytyy niitä jotkaa vetää kaiken ihan överiksi 😀
Kävin lukemassa sun tekstin, hieno postaus Laura 🙂
Samansuuntaisia mietteitä täälläkin kuin sulla. Äiti pukee siihen asti, kun lapsi ite alkaa päättää:D Tosin yllätyksekseni en oo osannut meidän tuittupääneitiä pukea pinkkiin (ennen kuvittelin, että jos saan tytön niin sillä on vain pinkkiä vaatekaapissa:D), leluja meillä on laidasta laitaan. Sitä, ettei lapselle itselleen kerrota sukupuolta, en ymmärrä – se on mun mielestä faktojen kieltämistä, maailman perustotuus että ihminen on joko mies tai nainen – jotkut harvat molempia:D Se menee jo yli.
Näinpä, ja siinä ei tosiaan ole mitään pahaa että pienet tytöt äiti pukee vaikka juuri prinsessamaisesti. Se on kuitenkin vanhempien tehtävä pukea lapsi siihen asti kun hän on tarpeeksi itse valikoimaan mieleiset vaatteet. Joo tuollainen asioiden kieltäminen on jo jollain tavalla mun mielestä jopa sairasta.
Moikka!
Meillä on poika, ja poika tulee olemaan. Aijon kasvattaa poikani poikana. Toki meillä on nukke poitsulla, mutta sekin vaaleansinisenä. (sis pehmeä vartalo) Toki jotkut kasvattaa, ja mun puolesta saakin kasvattaa, sukupuolineutraaliksi. Mutta mun mielestä pojat on poikia ja tytöt tyttöjä. Isompana saa sitten päättä mitä mieltä itse on asiasta 🙂
Samaa mieltä sun kanssa, että ollaan sunnan näyttäjiä, ei kuitenkaan niitä pakottajia.
Hyvä kirjoitus, lyhyt ja ytimekäs! 🙂
Hei Nella 🙂 Kiva että jaat ajatukseni ! Kiitos.
Vaikka itellä lasten hankkiminen ei kuulu vielä todellakaan lähivuosien suunnitelmiin, oon silti pohtinu mielessäni just tätä sukupuolineutraalia kasvatustapaa. Ja tossa tekstissä sä kyllä puit mun ajatukset sanoiks. Ite oon saanu kasvaa ympäristössä jossa kaikki erilaisuus on hyväksytty. Ei sitä lapsena tullu ees ajateltua että ”poikien leluilla” leikkiminen ois mitenkään outoo tai kummallista, koska se oli pienestä pitäen ihan normaalia. Me saatiin lapsena kaikki päättää mitä haluttiin harrastaa, ilman että joku yrittäisi tuputtaa pojille jalkapalloa ja jääkiekkoo tai minulle ainoana tyttönä vaikkapa tanssia. Että jos sitä ennenkin on kasvettu ihan hyviks ihmisiks ilman mitään turhia hömpötyksiä niin eiköhän ne nykyäänkin siihen pysty. Antaa lasten sitten ajallaan päättää millaisia ihmisiä he itsestään muovaavat! 🙂
Kiva kun oot samoilla linjoilla ! Erilaisuudessa ei nimenomaan ole mitään pahaa, mutta jos vanhemmat sitä erikseen lapselle tyrkyttävät mennään vähän pieleen. Säilytetään lapsilla se päätäntä valta niin heistä varmasti kasvaa tasapainoisempia yksilöitä kuin esimerkiksi kieltämällä pojilta nuket ja tytöiltä siniset vaatteet. 🙂
olen samaa mieltä sinun kanssasi. lapsi saa harrastaa ja leikkiä mitä tahtoo. mutta meillä on poika eikä muuksi muutu 🙂 <3
Niin sen pitääkin mennä :))
Mä en kans oo koskaan Nean kanssa ajatellu mitenkään erityisesti poikien tai tyttöjen juttuja. Nealle ostetaan mukavia ja hänen persoonaan sopivia vaatteita. Neiti on villiviikari, niin moni vaaleanpunainen ei ensimmäisenä tule mieleen, kun jotain ollaan ostamassa. Nea on melkoinen rämäpää, tykkää leikkiä poikien kanssa ja mielellään autoilla. Ehkä myös se vaaleanpunaisen ostamisen vähyys johtuu siitä, että itse en oikein jaksa innostua siitä 🙂
Mä oon ollu niin pinkkifani raskaudesta asti että 😀 Mutta nyt Milan kasvaessa huomaan hamstraavani tuota väriä vaatekkaappiin jatkuvasti vähemmän. Nea on niin söpö rämäpää <3 ja ihanasti oot kyllä onnistunut pukemaan hänet jo "Omalla tyylillä"
Mun mielestä nimenomaan sukupuolineutraalius menee yli ja kovaa. Mutta sukupuolisensitiivisyys eli juuri tuollainen kasvatus, jota äsken kuvailit teillä olevan, olisi pitänyt olla vallalla joka paikassa aina. Mun mielestä lasta on ihan turha yrittää kasvattaa tykkäämään tietyistä asioista. Mä en ole ikinä tyrkyttänyt meiän pian 1-vuotiaalle koruja tai tyttömäisiä juttuja. Silti se juuri rakastui yhteen halpiskoruun, jonka sattumalta olin jättänyt tytön näkyville. Ja nyt se koru kaulassa mennään ulos, ja nukkumaankin mentäisiin, jos antaisin 😀 Toisallata tyttö rakastaa myös autoja ja palloja, jotka kai mielletään enemmän poikien jutuiksi.
Totta, en oo tullut edes ajatelleeksi että ne voisi jakaa kahteen eri kategoriaan. Kiitos Klara kun valaisit mua 🙂 Voi ihana pieni, mä kans ootan tota kun Mila alkaa kiinnostua joistain äidin jutuista !
Oon noin periaatteessa samaa mieltä asiasta sun kanssa, eli harrastukset, pukeutumisen jne suhteen lapsi saa päättää oman mielen mukaan. Mutta kyllä tytöillä ja pojilla on eroja. Esim meidän neidille laitettiin jo vauvaiässä korvakorut tai tyttö saa lakata kyntensä, mut pojalle en suostunut korviin reikiä laittaa. Ja vain sen takia että on poika. 🙂 Mutta sitä en suvaitse ettei tyttö saisi samalla tavalla rymytä ja kiipeillä kuin pihat tai vastaavasti että olisi jotenkin pahasta että poika hoivaa nukkevauvaa…
Poika oliSi siis itse halunnut korviksen.. ^
No joo tietysti on eroja. En mäkään pojalle antaisi laitatta korvakoruja ennen kuin on tarpeeksi vanha itse asiasta päättämään 🙂
hahaa meikä on mukana mammafudiksessa! t. 8 vuotta jalkapalloa jyväskylässä 😉
Voi vitsi, onko sellanen mammafudisjoukkue siis täällä ??? 🙂
siis en tiiä mutta jos sellanen löytyy niin oon ehottomasti mukana!
Moikka, mistä Milan hame on? Aivan iiiihana, pakko saada samanlainen jos meitin tulokas on tyttö! Kertoo varmaan senkin että meillä tytöt tulee olemaan tyttöjän ja pojat poikia 😉 Toki saavat itse päättää harrastuksensa ja leikkinsä, mutta kyllä sukupuoli saa näkyä esimerkiksi vaatteissa. Mä en jotenkin voi kuvitella että se tekee lapsen itsetunnollekaan hyvää jos puolitutut joutuu joka kerta kysymään onko kyseessä tyttö vai poika. Saati sitten että puhuttelevat pojaksi kun kyseessä onkin tyttö tai päinvastoin.
Milan hame on alunperin H&M. Meille se tuli tosin ystävältä, mutta noita tyllejä tuntuu olevan jatkuvasti siellä myynnissä 🙂 Haha joo, tyllejä harvoin pojilla näkee.Nimenomaan, samaa mieltä tuosta itsetunto-asiasta !
Mä oon samaa mieltä sun kans! Kiva et uskallat tuoda näkemykses esille ku tästä on puhuttu nii paljon ja varsinki sukupuolettomuutta ajetaan aivan liian rajusti eteenpäin! Tytöt on tyttöjä ja pojat poikia mut se ei tarkota et pitäis käyttää tiettyjä värejä/leluja yms.. 🙂
Näin tän vast nyt ja en voi muuta sanoo ku AMEN! Mua ihan vihastuttaa semmonen lapsen pään sekoittaminen kaiken maailman turhilla kynsien lakkailuilla ja hameiden pakkopukemisilla. Lähinnä tuli näitä pojille suunnattuja esimerkkejä mieleen… Antaa nimenomaan lapsen sitten päättää, kun hän sen osaa tehdä ja ennen sitä me vanhemmat tuetaan lapsen biologista sukupuolta, että raukoilla on edes joku suunta. Kaikki on avoinna ja opetetaan, että kaikki on oikein ja näytetään, että ollaan suvaitsevaisia. Näin mä sen koen. Eli aikalailla samalla tavalla ku teikäläinen 🙂