Vihdoin ja viimein, aloituspostaus tälle projektille joka tulee jatkossa myös näkymään blogissa viikoittain. Nyt on aika aloittaa projekti josta olen jo aiemmin maininnut, projekti joka ei valmistu yhdessä yössä, viikossa tai kuukaudessa.
Projekti on oikeastaan väärä sana kuvaamaan tätä muutosta, pikemminkin puhutaan elämäntaparemontista jonka on tarkoitus kestää koko loppu elämä. Terveellinen ruokavalio ja liikunta saa nyt luvan palata pysyvästi arkeen. Laiskoteltu on nimittäin enemmän kuin riittävästi, raskaudesta ollaan palauduttu ja toivuttu, nyt on siis hyvä aika pistää kroppa ja ruokavalio kuntoon !
Hommia on riittämiin, vaikka raskauskilot ovatkin jo karisseet on työstettävää löllöä tässä kropassa ihan liikaa. Peilikuva on kaukana miellyttävästä ja itseä tyydyttävästä, myös puntarissa näkyvä luku on järkyttävää katseltavaa. Tällä hetkellä motivaatio on erittäin korkealla ja pikkuhiljaa lähdetäänkin tekemään muutosta raskauden aikana sohvaperunoituneesta laiskimuksesta takaisin aktiiviseksi liikkujaksi. Vielä jonain päivänä haluan rehellisesti sanoa itselleni ”MINÄ TEIN SEN!” ja jopa kutsua itseäni jollain tasolla urheilijaksi. Joka joskus useampi vuosi sitten vielä olin.
Nyt viimeisen parin viikon aikana on liikuntaa lisätty jo isolla kädellä. Pitkiä, reippaita ja hikisiä vaunulenkkejä on vedetty muutaman kerran viikossa ja viime viikonloppuna kaivettiin ensimmäistä kertaa synnytyksen jälkeen salikamat kaapin pohjalta. Lauantaina ja sunnuntaina käytiin vetämässä kädet ja selkä, ja voi kamala miten rapakunnossa sitä ihminen voi pitkän tauon jälkeen olla. No mutta jostain sitä on aloitettava. Sanoinkin Nikolle eilen että vannon etten päästä itseäni enää koskaan, EN SIIS KOSKAAN näin huonoon kuntoon. Tää on ihan kamalaa, paikat kipeenä vielä pari päivää reenin jälkeen.
Tarkoitus ei siis ole alkaa diettaamaan tai laihduttamaan ennen kuin lopetan Milan imetyksen. Terveellisesti meillä syödään arkena jo noin muutenkin, viikonloppuisin saa herkutella tottakai, mutta kohtuudella. Muutenkin imetyksen loppuun asti vedetään melko rauhallisesti ja maltillisesti. Sillä imetystä en missään nimessä halua riskeerata laihduttamisen kustannuksella. Siihen asti kun imetän tavoitteeni on nostaa yleiskuntoa ja aloitella taas saliharjoittelua. Pakko olla jo jonkilainen pohja sitten kun Nikon antama syntymäpäivälahja otetaan käytäntöön, eli kun alan reenaamaan personal trainerin kanssa. Apua, ajatuskin pelottaa, matka siihen pisteeseen on vielä niiiiiiiin pitkä !
Suurimpien tavoitteiden kanssa otetaan katse kuitenkin vasta ensi kesään, jolloin synnytyksestä on vuosi ja viimeistään silloin aloitellaan myös reenaus PT:n kanssa. Loppuun laitan teille vielä nämä ensi kesän päätavoitteet.
Project Fit Mama – tavoitteet, kesä 2014
– Olen vähintään -10kg kevyempi !
– Aktiivisempi elämä
– Terveellinen ruokavalio & liikunta kuuluvat joka päiväiseen elämään
– Tunnen itseni ”terveemmäksi”
– Löllöt ovat saaneet kyytiä ja peilistä pälyilee huomattavasti kiinteämpi mama !
Mitenkäs muilla, onko syksy tuonut mukanaan liikuntainnostuksen ? Suunnitelmissa elämäntaparemonttia ? ja mitenkä muut mamat olette kokeneet parhaaksi tavaksi liikkua ja toteuttaa terveellisiä elämäntapoja kiireisessä vauva-arjessa ?
P.S. Eilen meillä piti olla 3kk neuvola, mutta aamulla sain puhelun että meidän neukkutäti on sairastunut, eli aika peruuntui ja uusi aika vasta viikon päästä maanantaina !
Tsemppiä remppaan! 🙂 itekkin just tappelen että saisin kovan motivaation takas. Värväsin tänään Nicon siihen, että se vähän vahtaa mun syömisiä ja potkii perseelle että meen salille, tuli heti paljon varmempi olo kun on tsemppaaja kotonakin. Päivittele ihmeessä aina tuloksia/etenemistä, mua ainakin kiinnostaa lukea kun samassa veneessä ollaan 🙂
Kiitos Sofia 🙂 Huonoina päivinä tää on niin vaikeaa kun tekis mieli vetää kaikkee mahdollista napaan ja kun ei vaan voi 😀 mut toisaalta nyt vielä kun imetän niin en oo kieltäny iteltäni mitään täysin.. mennään tiukemmalla linjalla sitten kun imetys loppuu ! Kiva kuulla että kiinnostaa, ja samat sanat, mäkin aina käyn kurkkimassa sun remppa-postauksia erityisellä mielenkiinnolla, TSEMPPIÄ MYÖS SINNE <3
ja ainiin piti se vielä sanoo että täällä on Niko myös samassa roolissa + se vielä reenaa mua salillakin mikä on iso apu !! 🙂
Ihanaa, jee hyvä Nico! Tää mun Nico ei ikävä kyllä tonne LADYLinelle pääse mua tsemppaamaan :’DD
Kato ku typotin, siis hyvä Niko piti sanoo tohon alkuun! 😀
Kappas, no joo sinne on varmaan vähän hankalaa ottaa miestä mukaan 😀
Meillä tyttö syntyi 1.7 ja tälläkin mammalla olis kans ainakin se -10 kg haaveissa 🙂 Kai täs pitäis jo jotain alkaa tehdäkin valituksen sijaan 😀
No näinhän se on ! Itsekkin ajattelin juuri samanlailla, haaveilin vaan ja suunnittelin laihduttamista ja urheilun aloittamista.. Tää julkinen projektin aloitus on hyvä keino, ei voi luovuttaa kun on niin monien silmien edessä hehkuttanut elämäntaparemonttia 😀
Mulla kans on nyt meneillään elämäntaparemontti ja samalla kun sais tänki mamman massua vähän kiinteemmäks 😀 Nyt kun syksy tuli nii innostuin hirveesti noista ryhmäliikuntatunneista ja oonki nyt käyny 2 kertaa viikossa tunneilla 🙂 Meiän poikaa voisin kotona käyttää painona jossain kyykyissä ja semmosissa, mut ihan en oo viel saanu itteeni alottamaa sitä kotireenausta 😛 On se vaan niin paljo mukavampi siel tunneil ku on joku tsemppaamas.
h-ihanaelama.blogspot.fi
Kuulostaa hyvältä 🙂 Ite käyn nyt ainakin toistaiseksi Nikon työpaikan salilla eli mahiksia ei oo noihin ryhmäliikuntatunteihin ! Ehkä joskus sitten tulevaisuudessa taas tulee ajankohtaiseksi joku kuntosalin jäsenyys.
Voi kun tämäkin syntyisi jo niin pääsisi pikku hiljaa tiputtaa kiloja.Olen lihonnu nii paljon etten tahdo katsoa itseäni edes peiliin ku naamaki iha pyöreä vaan.Näytän sialta mielestäni,Kuviakaan en ole enää itsestäni ottanut.:(. Paljon sul tuli raskaudes niit kiloja mitkä tippuneet?
Onneksi se on lähinnä turvotusta naamassa…Hyi hitto mikä pallonaama mä olin. Yhhyh. Eikä todellakaan mitään valokuvia!
Voi sua <3 kyllä se naaman turvotus hellittää pian synnytyksen jälkeen älä huoli ! Raskauskiloja tuli yhteensä tasan 10. ja sen jälkeen kun ne lähti tyssäs painon putoaminen täysin 😀 joten nyt otettava rajummat keinot käyttöön !
Elämäntapamuutosta aloteltu ja lopeteltu… kerro mullekin mistä saat motivaatiosi 🙁 sorrun aina herkkuihin tai nopeeseen helppoon ruokaan ja työkin on niin rankkaa että liikunta taas jäänyt.. tuleva syksy ja talvi masentaa ja sohva kutsuu niin houkuttelevasti. Miten saisin itteni liikkeellee ja kaikessa alkuun ja jopa pysymään tällä tiellä sitä tässä on pohdittu… tännekin tota sun intoa kiitos!
Motivaatiota saan parhaiten katsomalla peiliin 😀 sen verran kyllästyttää tuo oma peilikuva.. meillä onneks tuo toinen puolisko pitää mut erossa herkuista eikä anna niitä edes kotiin ostaa kun itsekkin syö niin terveellisesti ja urheilee.. Mutta en hehkuta vielä liikaa, sillä aallonpohjia on varmasti luvassa tässä munkin alkavassa projektissa 🙂
Täällä on sama aloitettu jo varmaa 3 kertaa 😀 toiv nämä mun makkarat ei oo ikuisii ://
Mun on nyt pakko alottaa tää tällein isosti ja julkisesti että tää onnistus, nyt ei vaan kehtaa enää luovuttaa 😀
essi oot kaunis! 🙂 ja tsemppiä <3
Kiitos ihana Hansu <3
Itse olen kans synnytyksen jälkeen yrittänyt vähän tsempata, ennen raskautta laihdutin 14 kiloa. Ja painoin 65kg, no paino on nyt siinä samaassa,mutta kunto ei läheskään sama. Silloinen paino oli saatu 4krt viikko salilla/3krt ryhmäliikkatunteja. Joten paljon on tekemistä, ja nyt kun päivät menee mussuttaessa kaikenmaailman herkkuja, kun imetän niin olen luvan antanutkin. 😀 Oon mää sentää liikunnat saanu alotettuu uudelleen, että ehkä sitten paremmin kun imetys loppuu.
Tsemppiä projektiisi!
No mutta kun oot kerran siinä onnistunut niin onnistut varmasti uudelleen saamaan sen kunnon takaisin sille tasolle mitä se on aiemmin ollut. Ja armollinen kannattaa olla itselleen, ainakin siihen asti kun imettää 😉 Kiitos !
Täälläkin jumppakärpänen innostanut takaisin liikunnan pariin ja voi taivas se tuntuu hyvältä! Hassua vaan, että kun itse aloitin aktiivisemman liikkumisen Pojan ollessa 4kk ei siitä loppujen lopuksi tullut mitään. Oli liian kiire ja olin itse liian kiinni vielä vauvassa. Keväällä ja kesällä tuli tauko (ja läskit takaisin) mutta nyt on aivan uudenlainen into päällä. Varmaan johtuu siitä, että Poika on jo niin iso että voin olla 110% varma ettei mun treeniaika ole pois mistään – päinvastoin. Ja kun treenaaminen ei ole mikään ”erityinen asia” vaan tavallinen osa arkea, niin sitä todella tulee tehtyä, vähän niin kuin hampaiden harjaus. Tsemppiä sullekin projektiin! 🙂
Kyllähän pieni lapsi tuo varmasti omat haasteensa urheiluun ja juuri siihen että pääsee tarpeeksi usein liikkumaan. Mutta pitää tosissaan vaan siinä vaiheessa olla itselleen armollinen. 🙂 Syksy yleensä on sellainen aika kun havahtuu taas siihen liikkumiseen, mikä on kyllä jännä juttu ! Kesällähän olisi paljon kivemmat kelit sporttailla. Kiitos tsempistä, sitä tarvitaan 🙂
Kuulostaa oikein hyvältä! Itse olen viime aikoina pyrkinyt terveellisempään elämäntyyliin, vaikka pudotettuja painokiloja ei ole. Hetken se vei, että elimistö tottui uuteen tilanteeseen, mutta nykyään kroppa oikein vaatii jos ei saa riittävästi esim kasviksia, vettä tai saliharjoittelua. Eli niistä asioista on tullut jo tapa, joihin piti alkuun kiinnittää huomiota 🙂 Kovasti tsemppiä sulle! Jos et ole vielä lukaissut niin kannattaa käydä lukemassa Annan (anna hearts you) blogi, siitä saat varmasti rutkasti inspiraatiota ja motivaatiota, samat tavoitteet kun oli Annallakin alkuvuodesta 🙂
Juuri noita asioita minäkin haen joka päiväiseen elämään. Kiitos tsempeistä ja blogi vinkistä ! Täytyy käydä kurkkimassa 😉
Oi ja voi. Täällä viikko jäljellä laskettuun aikaan. Painoa on tullut raskauden alusta noin 13 kiloa. Lantion kipujen takia kaikki liikunta ollut tipotiessään viimeisen kuukauden. Ja nyt oon vielä flunssassa. Tunnen itseni norsuksi. Traktoriksi. Valaaksi. Valtamerilaivaksi.
Tuntuisi ihan unelmalta päästä SALILLE tai LENKILLE ihan vaan tän oman kropan kanssa, ei siis toista kannettavaa masussa 🙂 Tottakai synnytyksen jälkeen pitää ottaa rauhassa ja mitään laihduttamista ei tietenkään pidä ajatella vielä imetysaikana (niinkun mainitsitkin), mutta voi pojat, että odotan sitä, että pääsee edes pikkuisen parempaan kuntoon! Pelkkä rauhallinen tunnin kävelylenkki ulkona olisi iiiiiiiiiiiiiiiiihana 🙂
Iloista syksyä sinne teille!
Terkuin,
Pirita
http://www.aurinkoisiaaamuja.blogspot.com
Maltti on valttia sitten synnytyksen jälkeen, sinne jälkitarkastukseen kannattaa tosissaan sitten odottaa ennen kun alkaa kunnolla urheilemaan. Ottaa ihan kevyesti alkuun 😉
Ja höpöhöpö Pirita, sulla on siellä masussa maailman ihanin pieni asia, pois tuollaiset ajatukset. Nainen on kauneimmillaan raskaana. <3
Ihanaa syksyä myös sinne, toivottavasti pieni pian päättäisi tulla maailmaan <3 TSEMPPIÄ !!!
Kiitos kauniista kommentista. Juu, niinhän se on, että en tätä masua ja sen sisällä vielä piilossa olevaa maailman hienointa ihmettä vaihtaisi MIHINKÄÄN ikinä <3
Välillä vaan on kovin norsu-traktori-olo 😀
Kiitos myös tsempeistä, kyllä tässä alkaa jo aika kovasti jännittämään tuo lähestyvä h-hetki.. iik..
Tsemppii kovasti hei super mama!! <3
Meitsiläinen aloitti ”laihdutuksen”, sainkin raskauskilot pois mutta se nyt jotenkin tyssäs, enkä enempiä ole sitten laihdutellut…:D Tällähetkellä käyn paristi viikossa salilla + kerran viikossa jumpassa, ja päivittäin pyrin käymään vaunulenkillä. Enää en laihduta, vaan pyrin pitämään terveelliset elämäntavat. 🙂 jaksaakin paremmin! herkuteltua tulee, vähän liiaksikin, mutta se sallittakoon, kun ei vain makaa sohvalla. 😀
Hihii kiitos Mia <3
No mut sä taidat olla aika hyvässä kunnossa noin muutenkin joten mitä sitä laihduttelemaan turhaan 😉 kuulostaa oikein hyvältä, nimenomaan tärkeinhän on se että ne elämäntavat on pääsääntöisesti terveet ja liikunta kuuluu elämään 🙂