Elokuiset heipat ekaa kertaa kaikille! Tää kesä alkaa tosiaan vedellä viimeisiiän ja täytyy sanoa että fiilikset ovat aika todella ristiriitaiset sen suhteen. Huomenna starttaa meidän viimeinen kokonainen kotiviikko Milan kanssa ja siitä olisi tarkoitus nauttia vielä täysillä, mutta toki valmisteluja täytyy tehdä reilun viikon päästä mullistuvaan arkeen. Sitä ennen palataan kuitenkin vielä meidän tän lomaviikon juttuihin ja nyt katsastetaan hieman meidän minireissun toiseen päivään…

Alunperin meidän suunnitelma oli viettää toinenkin päivä Helsingissä, Korkeasaaressa moikkailen jänniä otuksia. Kuitenkin aamulla saatiin idea että mitä jos ajeltaisiin Tampereen kautta ja käytäisiin toisen kerran tähän kesään vielä Särkänniemessä, sillä Milan lisäksi myös Niko ei ollut koskaan päässyt moikkaamaan delfiinejä. Siispä suunnattiin intoa täynnä Tampereelle sopivasti Milan päiväuniaikaan ja matka taittuikin tosi sutjakkaasti.

Osattiin ajoittaa lomareissu ilmeisen loistavasti, sillä sää suosi meitä keskiviikkonakin Tampereella ja myös Särkkä oli täynnä porukkaa niinkuin arvata saattaa. Suht helposti kuitenkin saatiin auto parkkiin ihan puiston viereen ja oltiin juuri sopivasti puoli tuntia ennen seuraavaa Delfinaarion esitystä pelipaikoilla. Just sopivasti ehdittiin jätskit vetästä koko porukka ja sitten koittikin jo h-hetki. Meidän perhe tapitti katsomossa aivan tohkeissaan ja kun esitys alkoi, aukesi myös tämän äidin hanat. Nimittäin aina kun olen tuon esityksen nähnyt, mut valtaa joku yyber herkkäfiilis ja jälleen kerran pyyhin silmäkulmiani koko spektaakkelin ajan. Delfiineissä vaan on sitä jotain! Esityskin oli juuri sopivan mittainen, ainakin jos miettii Milan ikäisiä lapsia, nimittäin meidän neiti jaksoi katsoa sen keskittyyneesti loppuun asti ja taputti innokaasti mukana ihan joka välissä. Vaikka delfinaario sinällään herättää nykyään itsessä paljon kaksi piippuisia tunteita, oon iloinen että Milakin pääsi kokemaan tuon tunteita herättävän esityksen kerran elämässään.

Päivää jatkettiin vielä hetki Särkänniemessä pyörien, tällä kertaa kuitenkin Milaa jännitti laitteet sen verran ettei possujunaan yksin tohtinut mennä. Käytiin vielä onkimassa ja tsekkaamaassa Änkkäripuiston osuus, jonka jälkeen pakattiin reissuposse autoon ja lähdettiin köröttelemään kotiin päin.

Minireissu oli oikein sopivan mittainen tällä kertaa, tälle lomapätkälle. Nikon viikon loman aikana ollaan tehty vaikka mitä, ja se on tuntunut pidemmältä mitä se oikeasti on oltu. Viikonloppu vietettiin parisuhde merkeissä, ja siitä kirjoittelen lisää huomenna. Nyt kuitenkin vällyt kutsuu ja toivotan teille jokaiselle hyvää yötä ja ihanaa uutta viikkoa 🙂

Kuinka moni täällä on käynyt Särkässä tänä kesänä? Mitä tykkäsitte? Mä voisin melkein sanoa nyt että edelleen se on itselle se ykkös huvipuisto Suomessa, vaikka Lintsikin tuli tsekattua tällä viikolla.

SEURAA BLOGIANI, FACEBOOKISSA,BLOGLOVINISSATAI INSTAGRAMISSA.

Tags : kesä, lapsijutut, matkailu & reissut, perhe