Moikka ja kivaa lauantaita kaikille! Joko on isänpäivä valmistelut hyvin hanskassa? Täällä kaikki on aikalailla valmista huomista varten, kohta lähdetään vielä kauppaan hakemaan aamuksi brunssi tarpeet ja konditoriasta pari palaa jotain överihyvää kakkua. Olisin muuten leiponut, mutta puolet kakusta päätyisi roskikseen kun sitä ei kuitenkaan huomisen aikana ehtisi syödä, ja maanantaina sitä enää ei saa syödä. Joten tänä vuonna mennään näin, sieltä mistä aita on matalin.
En kuitenkaan tullut höpöttelemään sen enempää isänpäiväjutuista, vaikka aihe sitä suuresti koskeekin. Meidät perhebloggaajat on haastettu Lapsiasiavaltuutetun toimesta nyt isänpäivän alla #isänkanssa -kampanjaan. Tempauksen tarkoitus on nostattaa isän asemaa tasa-arvoisena vanhempana perheen arjessa äidin ohella. Meidän perhe on oiva esimerkki siitä miten molemmat vanhemmat hoitavat omat tonttinsa hyvin ja isi on enemmän kuin mielellään mukana kaikessa perheen toiminnassa vapaa-ajallaan. Nyt Milan vauvavuoden ollessa historiaa, on isille ja tyttärelle alkanut muodostua jatkuvasti omia juttuja joissa äiti on enemmän tiellä kuin messissä. Noilla kahdella on välillä niin omia leikkejä ja juttuja joita on vaan hauska seurata vierestä. Usein tippalinssissä ihailen miten Nikon ja Milan side vahvistuu päivä päivältä. Isi on ihan yhtä tärkeä ja rakas pikkumimmille kuin äiti, niinkun sen mun mielestä pitää mennäkin! Arkisin iltapäivällä Milasta oikein huomaa kuinka isin odotus alkaa, eteisessä ovella käydään kurkkimassa moneen otteeseen että joko se isi sieltä tulisi? Kun ovi viimein aukeaa, riemun kiljahduksien saattelemana typy juoksee isiä vastaan kädet ylhäällää halimaan. Oon niin onnellinen ja onnekas että meillä on läsnä oleva ja rakastava isä. Se kun ei todella ole itsestäänselvyys kaikissa perheissä.
Miten teillä isi on läsnä arjessa? Onko lapsille ja isille muodostunut omia juttuja? Entä miten sitten perheissä joissa lapset ja isi ehkä asuvat eri osoitteissa? Miten homma silloin sujuu? Jos haluutte itse ottaa osaa kampanjaan, voit jakaa Instagramissa kuvan lapsen ja isin omasta hetkestä hashtagilla #isänkanssa.
Huomenna sitten juhlitaan täysillä näitä perheidemme supermiehiä! Ihan mahtavaa, en malta odottaa. Hyvää isänpäivää kaikille jo näin ennakkoon ♥
Tags : lapsijutut, perhe, some
Meillä mieskin on ollut kotona vauvan syntymästä lähtien, molemmilla vanhemmilla kun on opintoja kesken. Vaikka muuten ei mikään ihannetilanne olekaan, niin on se toisaalta ollut suunnaton apu ja hyöty, että meitä on koko ajan kotona kaksi. Isä tekee siis hyvin paljon samoja juttuja kuin äitikin, mutta erityisjuttuina poika ja isi soittavat pianoa, isä leikkaa kynnet ja usein isän kanssa riehutaan vähän enemmän kuin äidin.
Varmasti on ollut helpottava tekijä kun isi on ollut jakamassa täyspäiväisesti arkea 🙂 Ihana juttu että teillä on noin onnistunut.
Hyvä kamppis! Varmasti jokaisessa perheessä ajattelemisen arvoinen asia. Hyvää isänpäivää teille myös! P.s. Ihania kuvia 🙂
Kiitos Lili 🙂
Meillä neljä vuotta kuunneltu itkua joka päivä pojalta joka ei ole koskaan omaansa nähnykkään vaikka asuu 2km päässä. Joka päivä sama laulu..
🙁 Ikävä asia, tuo on sääli ettei isi ole mukana lapsen elämässä.
Voi miten ihania kuvia isästä ja tyttärestä <3
Eikö oo <3
Ihania kuvia!!!
Isimiehen ja A-murun yhteisiä juttuja voit lukea viimeisimmästä postauksestani. 😉
Kiitos Selina 🙂 Täytyypi tulla kurkkimaan!