”Kyllä se on puhdasta laiskuutta viedä isompi lapsi hoitoon ja lähteä sitten pienemmän lapsen kanssa kotiin nukkumaan päiväunia.”
”Miksi tehdä lisää lapsia jos ei pysty hoitamaan kuin yhtä kerrallaan?”
”Kyllä puistoilut, kerhot ja kotiaktiviteetit riittä aivan hyvin alle kouluikäiselle lapselle, eikä tarvitse päiväkotiin viedä viemään oikeasti paikkaa tarvitsevien hoitopaikkoja!”
”Kaikkia hoitajiakin ärsyttää kotiäidit, jotka vie isot lapset hoitoon ja palaa vauvan kanssa kotiin.”
Shame on me. Ja kaikki te muut kotiäidit, joiden isommat lapset ovat hoidossa.
Ei vaan, nyt täytyy kyllä sanoa että olen oikeasti hämmentynyt. Meidän esikoinen on jatkanut tosiaan päiväkotia kuopuksen synnyttyä. Kahtena päivänä viikossa ja about kuusi tuntia per päivä. Tämä asia tuntuu hiertävän monia ihmisiä siellä ruutujen toisilla puolilla ihan valtavasti. Pitkin syksyä olen saanut kuulla erilaisia ei niin kivoja kommentteja aiheesta. Olen rivien välistä tituleerattu mm. laiskaksi äidiksi, joka ei pysty hoitamaan kuin yhtä lasta kerrallaan. Kukahan näitä hoitaa viikon muina päivinä, kun molemmat ovat kotona kanssani ja mies painaa töissä pitkää päivää? Kyseenalaistetaan jopa sitä, että miksi halusimme edes toisen lapsen? Oikeasti ihmiset. Ovatko asiat osalle teistä näin mustavalkoisia?
Silloin kun olen Noelin kanssa kaksin kotona, niin enhän mä muuta teekään kuin nukun päiväunia tai katson päivät pitkät Netflixiä. Totta – tai sitten ei. Ehkä saatan bondailla kuopukseni kanssa, nauttia pienistä kaksin keskisistä hetkistä, joissa myös hän saa jakamatonta huomiota vauva/taaperoaikaan. Saatan myös käyttää kuopuksen päiväuniajat blogitöihin, tehdä kotihommia, vaunulenkkeillä ja sen sellaista. Samaan aikaan neljävuotias esikoinen saa leikkiä kavereidensa kanssa ohjatussa ympäristössä. Oppii toimimaan ryhmässä ja monia muita omatoimisia sekä tärkeitä taitoja. Näistä tärkeimpänä sosiaaliset taidot. Lisäksi hän pääsee osallistumaan retkille, jumppatunneille, askartelu- ja musiikkihetkiin. Ei haluttu myöskään repiä tyttöä tutusta ryhmästä uuteen kerhoon, jossa olisi ollut täysin uusi ympäristö ja uudet ihmiset. Toki vaakakupissa painoi myös lastentarhanopettajan suositus siitä, että Mila jatkaisi hoitoa puokkarina, eikä menettäisi hoitopaikkaa. Nämä olivat ja ovat edelleen meidän syitä tähän hoitokuvioon.
Suurimpana tekijänä on kuitenkin puhtaasti meidän tyttö. Hän itse teki päätöksen jatkaa hoitopäiviä pikkuveljen synnyttyä. Syyksi hän kertoi kaverit. Eikä me haluttu kieltää häneltä tätä mahdollisuutta. Sosiaaliselle pienelle ihmiselle hoitokavereista oli muodostunut siinä vaiheessa vuoden päiväkotitaipaleen jälkeen jo supertärkeitä. Mutta toisaalta, mitä mä tätä edes selittelen? Meillä on oikeus päivähoitoon ja se oikeus me käytetään. Koska me voidaan. Ainiin ja kyllä siitä hoidosta vielä maksetaankin ja niiden eurojen eteen nämä laiskat vanhemmat tekevät vielä töitä. Aatella!
Tää aihe on nyt käsitelty mun osalta. Toivottavasti aiheutan tällä postauksella mahdollisimman vähän mielipahaa, sillä kirjoitin tän runsaalla pilkkeellä silmäkulmassa. Mutta ihan joka asia on myös tosi. Niin kuin jo pariin kertaan todettu – tää kuvio toimii meillä ja lapset on tyytyväisiä. Se on tärkein. Muistetaan se, että mikä toimii toisella, ei välttämättä toimi sulla ja toisin päin! Annetaan jokaiselle perheelle rauha tehdä ne omat oikeat päätökset.
p e a c e <3
Seuraa blogiani, Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa + Snapchat: @essipieces.
Tags : äitiys, kasvatus, lapsijutut, perhelifestyle
Peace vaan itsellesi! Toivottavasti olet itse joskus siinä tilanteessa, että oman töihin menon takia tarvitset hoitopaikat lapsillesi läheisestä päiväkodista, mutta nämä latteäitien muksut vie paikat ja bussilla joudut hilaamaan omasi toiselle puolelle kaupunkia. Kiva että bondailette kuopuksen kanssa kotona, mutta on itsekästä ajatella, että olette paikkoihin yhtä oikeutettuja kun työssäkäyvien lapsien.
Ei päivähoidossa ole kyse vain siitä, että lapsi viedään hoitoon vanhempien työpäivän ajaksi. Vaan myös lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Jos kaikille lapsille ei riitä paikkoja, on syy jossain ihan muualla kuin kanssavanhemmissa.
Nimim. Lapseni on osa-aikahoidossa, vaikka mieheni on työtön
Eihän hänellä ole huolen häivää hoitopaikasta kun varailee sitä jo. Mutta mihin eihän Essi sinulla ole vakipaikkaa eikä töitä tiedossa
(edellisestä postauksesta päätellen). Jos saat töitä ja tarvitset paikan myös toiselle mitäs jos ei olekaan samassa paikassa tilaa? Siellä on joku kotiäiti vienyt viimesen paikan? Kuskaatko lapset eri hoitoihin? Vai vaihtaako Milakin sillon paikkaa? Ärsyttäisikö yhtään tämä kotiäiti joka voisi pitää lapsen kotona ja sinä saisit sen paikan lapsellesi? Pystytkö myöntämään että ärsyttäisi? Oikeesti Mila sai päättää jatkaako hoidossa. Iso päätös noin pienelle. Tää on juuri tätä nykyaikaa kysytään lapselta miten teemme.
Ja yhtenä pointtina nostettakoon esiin että kotiäiti voi tarvita hoitopaikan jollekin isommalle lapselleen yhtälailla kuin työssäkäyvä äitikin. Uskon että tämä mahdollisuus ennaltaehkäisee ja parantaa monissa tilanteissa perheiden hyvinvointia, mikä on erittäin tärkeä yhteiskunnallinenkin aska. Oma onni oli että sain yhden kolmesta lapsestani 2x viikko hoitoon kun kuopus huusi koliikkiaan. Tällä järjestelyllä selvittiin pahimpien kuukausien yli. Subjektiivisen hoito-oikeuden käyttöön on monia eri syitä ja perusteita, eikö kellään pitäisi olla mitään sanomista toisten ratkaisuihin. Ihanaa, että Mila on saanut jatkaa parina päivänä viikkoon hoitopaikassa joka on hänelle tärkeä ? kaikkea hyvää essi teidän arkeen!
Joo munkaan 3-4v ei tee päätöstä pvähoidostaan, ööh tää on just tätä lapsekasta lapsen ehdoilla -idealismia. Ja pitäkää kiitos tosiaan te kotiäidit kersanne ihan siellä kotona vaan?Pvähoito on tarkoitettu työssäkäyvien lapsille =on joku oikea syyy viedä se lapsi sinne. Eikun tervemenoa teille takas puistoilemaan ja srk-kerhoihin sekä kaupungille shoppailemaan? Hoidin esikoiseni kotona ja ihan siinä vauvan ohella. Menin töihin – vein lapseni hoitoon.
Juuri näin ! Siinä vaiheessa kun osuu omalle kohdalle, osataan ymmärtää myös toisten näkökulmia asiasta. Mutta eikai niitä nyt etukäteen kannata ajatella, kunhan nyt tällä hetkellä vaan saa bondailla kotona rauhassa. 🙂
Latteäidit 😀 Joiden muksut vie paikat 😀 Todella huvittavaa. Ja että nää latteäidit on vielä itsekkäitäkin. Onkohan nää latteäidit senkin takia perseestä että ne käy sillä ajalla ripsihuollossa kun lapset on puokkareina hoidossa? Ja nää ei-latteäidit joita itse kutsun nimellä maikkis, on aamusta iltaan tukka paskasena dallasit kainalossa tuntemassa ylemmyyttä koska eivät ainakaan ikinä koskaan tekisi mitään niin pöyristyttävää että veisi lapsen puokkariksi ja jäisi itse kotiin. Mää niiiiin en oo maikkis.
Hyihyi meitä laiskoja mammoja ?? Täälläki yks joka vie toisinaa lapset päiväkotiin ja jää YKSIN kotiin laiskottelemaan sen ajaksi!!!
Kyllä kaikenlaisia kansalaisia sitä tästä maasta löytyykin ! ???
Nojoo. Määpä selitän, mutta todellisuus ei oo tuon kummempaa. Kyllä lapset on välillä hoidossa ja minä odotan kolmatta lasta viimesilläni ja koitan purkittaa voimia sillä aikaa. Kiitos Suomi, kun mahdollistat tämän.
Ihanaa tiistaita sinne!
Jos tuollaiseen ratkaisuun olet päätynyt niin ymmärtäisit edes pitää pienempää ääntä asiasta..
Täällä kans yks laiska äiti joka piti esikoisen hoidossa vauvavuotena KOLMENA PÄIVÄNÄ VIIKOSSA? älä välitä!❤
Hyvä postaus. Jokaisella on oikeus päättää oman perheensä parhaaksi asioista. Kenelläkään ei ole oikeutta tulla siihen vinkumaan. Muutenkin ihmettelen tuota ihmisten negatiivisuutta joka asiaan! Eri mieltä saa olla, mutta sen kommentin voi sanoa nätistikin tai sitten olla vaan hiljaa.
JUST NÄIN! <3
On olemassa äitejä, jotka ovat itsekkäitä eivätkä ajattele toisten äitien tilannetta. Kuka itsekäs äiti tulee kuittailemaan toisten ihmisten elämäntilanteita, kun tiettävästi ei elä heidän elämäänsä. Kukin äiti on yksilö ja kaikkien elämäntilanne ei mene jonkin tietyn kaavan mukaan. Jos perheeseen syntyy toinen lapsi, ei se tarkoita sitä että se evää vanhemman lapsen oikeuden päiväkotiin, kavereihin ja sosiaaliseen verkostoitumiseen sekä -taitoihin, joita tämän ikäinen lapsi todella tarvitsee. Olen niiiiin samaa mieltä kanssasi tästä asiasta ja itse täysin samassa tilanteessa! Helpommalla pääsisin itse jättämällä esikoisen kotiin, tosin kuskaan häntä vauvan kanssa toiselle puolelle kaupunkia, jotta hän pääsee päiväkotiin. Uuden vasun mukaan päiväkoti tukee kaikkien lasten perheitä, kunkin perheen oman tilanteen mukaan! Olet <3
T. Sielunsisar
Ps. Kaikki perheet ovat yhtä arvokkaita, eikä niitä arvoteta sen mukaan mikä on minkäkin perheen tilanne, jokainen määritelkööt sen itse! Kukaan ei voi toisen puolesta sanoa, mikä on kenenkin oikeus.
toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos! <3 uskon että jokainen äiti osaa tehdä perheelleen, itselleen ja lapsilleen oikean päätöksen näiden hoitokuvioiden suhteen! 🙂 mä en käsitä miten me äidit aina jaksetaan arvostella ja lytätä toisten päätöksiä…
Useimmille yli 4-vuotiaille 2x/vko päiväkotia on vain hyväksi ihan kehityksellisesti. Itse menin suoraan kotihoidosta eskariin ja minun oli todella vaikea sopeutua. Ja tuon ikäinen osaa tosiaan jo itse sanoa mielipiteensä, ja voin hyvin uskoa, että haluaa päiväkotiin. Niin halusi munkin 5-vuotias, kun toka syntyi, ja voin käsi sydämellä sanoa, että esikoinen oli oikeasti sitä mieltä, eikä vain mun mieliksi. Kuulostaa oikein hyvältä ratkaisulta, älä välitä kritiikistä!
Sehän ei kyllä ole mitään laiskuutta viedä isompi/isommat hoitoon 🙂
Päinvastoin mun mielestä ainakin hommaa riittää niinä aamuina kun meillä isommat menee pkotiin ja tottakai myös se vauva on otettava mukaan viemään. Pesut, vaatettamiset, pakkaamiset, autoon laittamiset, kävely pkotiin yms. Niin ja meillä ei lapset ole lähipäiväkodissa ia ihan meidän omasta päätöksestä.
Pyhpah, jokainen perhe tehkööt ihan omat päätökset meneekö ne isommat hoitoon vai ei.
Ja sille joka tuossa aiemmin kommentoi että nämä lapset vie työssäkäyvien lasten paikat, niin kyllä kaikki lapset ovat oikeutettuja saamaan sitä varhaiskasvatusta sen 20h/vko. Jos paikkoja ei riitä on ongelmat siinä tapauksessa tosiaan jossain ihan muualla kun meissä vanhemmissa…
Ja muistutuksena vielä, että iät ja ajat on ollut niin ettei paikkoja välttämättä aina lähipäiväkodista saa, se vaan on fakta. Jollain tietyillä alueilla asuu esim lapsiperheitä enemmän eikä lähipäiväkodin paikat riitä millään kaikille. Mun mielestä on turhaa siis nurista siitä jos lapsi ei aina pääse lähipäiväkotiin.
Jokaisella lapsella on oikeus vähintään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen, jos vanhemmat niin tahtovat. Ja jokainen perhe tehköön rauhassa oman näköisensä ratkaisut. Pääasia on se, että lapset ovat tyytyväisiä ja te vanhemmat jaksavat pyörittää arjen rulettia. 🙂
Minun suunnilleen Milan ikäinen tyttöni jatkoi puokkarina päiväkodissa, kun meille syntyi toinen lapsi vuosi sitten. Se oli oman jaksamiseni kannalta tosi tärkeää (koen, että jaksoin osapäivähoidon ansiosta olla parempi äiti) ja samaten lapsi lähti aina mielellään päiväkotiin. Nyt hän on kerhossa, mutta kun vuodenvaihteessa palaa päiväkotiin, se sujuu todennäköisesti hyvin, koska ei ollut kauaa poissa.
Olen kokeillut useamman vuoden kotiäitiyttä, kokeillut mitä on viedä 1- vuotias päiväkotiin, kokeillut jäädä vaivan ja 4- vuotiaan kanssa kotiin sekä kokeillut myös sen kun vaivan kanssa vie isomman hoitoon. En löytänyt autuutta. Yhdestäkään lapsistani ei tullut toista fiksumpaa tai taidokkaampaa, mutta eipä kukaan traumatisoitunutkaan tai menettänyt mielenterveyttään. Yksikään näistä ratkaisuista ei jälkikäteen tunnu sen paremmalta toisiinsa nähden, mutta juuri siinä tilanteessa kun päätökset tehtiin, se on ollut juuri oikea meidän perheelle. Ei ole olemassa vain yhtä totuutta, yhtä tapaa, yhdenlaisia perheitä eikä edes siinä perheessä yhdenlaisia lapsia. Tehdään niin kuin meille on paras <3
Hyvä kirjoitus, olen täysin samaa mieltä ! Minulla on neljävuotias tyttö ja pikku sisko on nyt 6kk. Tyttöni halusi myös itse jatkaa päiväkotia kaksi päivää viikossa. Minulle nuo päivät ovat siivouspäiviä kun vauva nukkuu 😀 ! Mies kanssa painaa reissuhommia ja muuten olen lasten kanssa melkeinpä yksin…Esikoinen rakastaa pientä päiväkotiaan ja hänellä on paljon kavereita 🙂 Päiväkotipäivät ovat hänelle luksusta , kotona en niin paljon aina pysty aktiviteettiä järjestämään pienen vauvan kanssa mitä vilkas ja touhukas neljävuotias hirveästi kaipaa ! Meillekin siis tämä on paras ratkaisu ihan kaikkien kannalta. Ja minä ehdin kanssa tehdä töitä ennen kuopuksen syntymää, tyttö jatkoi siis tutussa päivökodissa eikä muutoksia tullut. Ihanaa syksyä teidän perheelle.Sinulla on kiva blogi ja kauniita valokuvia 🙂 !
Hep, täällä täysin samanikäinen combo lapsia ja isompi 2x6h viikossa päiväkodissa. Lapsetkin on niin erilaisia, toinen viihtyy kotona eikä uskaltaisi edes jäädä päiväkotiin mutta rohkea, vilkas ja sosiaalinen lapai tarvii jo kontakteja ulkomaailmaan ja kavereihin. Näiden lapsien etu on olla päivähoidossa. Itse en edes vie lähimmän päiväkodin paikkaa vaan kuskaan lapsen kauemmas yksityiseen päiväkotiin koska tämä on pieni päiväkoti.
Lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen!!! Mun mielestä alle 3 v lapsi ei tätä tarvitse mutta siitä eteenpäin alkaa tarvita. Täyttä viikkoa ei mun mielestä ole oikeus olla (tämä osassa kaupunkeja rajattukin) mutta just esim, 2 päivää.
Kommentoin hyvin harvoin blogi-kirjoituksiin, nyt teen kuitenkin poikkeuksen. Työskentelen päiväkodissa lastentarhanopettajana ja olen kahden lapsen äiti. Toivon että jokainen teistä ymmärtää sen että nämä asiat ovat jokaisen perheen henkilökohtaisia asioita ja valintoja ja sitä päätöstä meidän kaikkien tulee kunnioittaa. Jos ajattelet asioista toisella tavalla, niin voit hyvin toimia sen mukaisesti, myös sinulla on siihen oikeus. Joten jospa annetaan jokaisen perheen ratkaista tämä tunteita nostattava pähkinä lastenhoidosta ihan itse ?
Täydellinen kirjoitus! Esikoisella oikeus hoitoon, kuopuksella oikeus äitiin ilman sisarusten läsnäoloa! Ja jos hoitopaikkoja ei kaikille riitä niin vika kunnassa!!
Hoitoon vientiin en ota kantaa koska siihen jokaisella on oikeus ja tilanteet niin erilaisia perheissä. Eikä se ole minun asiani mitä kukin tekee. Mutta tämä oli paskin kommentti/perustelu ikinä: entäs kaksoset? Miten tuo oikeus heidän kohdallaan hoidetaan? Tietenkään sitä kahdenkeskistä aikaa ei voi hoitaa muuten? Meillä se on kyllä kolmen lapsen kanssa onnistunut vaikka ei päiväkodissa kukaan ollutkaan ennen kuin lähdin töihin esikoisten ollessa 4v ja kuopuksen 2v.
Osuitpa naulan kantaan! Mulla on yksi lapsi, joka on vasta seitsenkuinen pikkuinen. Olen kumminkin jo ajat sitten päättänyt, ettei mun harteille laskeudu se marttyyrinviitta, joka hoitaa penskat kotona vaikka kuinka vituttais.
Onneksi meillä on subjektiivinen päivähoito-oikeus, niin ei tartte ku kestää joustamattomien ajatusten kanssa elävät mammat.
Jokaiselle perheelle suotakoon mahdollisuus punnita päivähoitomääränsä itse <3
Oma kolme vuotias on ollut nyt syyskuun alusta osa-aikaisena päiväkodissa kun itse aloitin äitiysloman, ja tulee olemaan jatkossakin siihen asti kun palaan itse töihin ja kuopuskin aloittaa hoidon. Onneksi tämä on mahdollista, sillä oma jaksaminen tässä raskauden loppu puolella on ollut todella huonoa. Esikoinen reagoi aika voimakkaasti siihen, kun äiti ei kykene tekemään hänen kanssaan mitään, kivuista johtuen ei puistoreissutkaan onnistu. Miksi siis pitäisi kiduttaa toista pitämällä väkisin kotona, kun päiväkodissa pääsee tekemään lapsesta mukavia juttuja ja näkee niitä supertärkeitä kavereita, joita on täysiaikaisessa hoidossa ollessa löytänyt?
Meillä sama tilanne. Esikoinen 3,5 v aloitti max 20h/vk päivähoidon noin kuukausi sitten ja loka-marraskuussa syntyy pikkusisko. Olen tuntenut omantunnontuskia, vaikka lapsi rakastaa päiväkotia ja kotipäivinä kyselee, milloin pääsee taas päiväkotiin. Jouduin itse jäämään kipujen ja supistusten takia sairaslomalle, joten ei minustakaan ole puistossa juoksijaksi. Mielessä myös painaa esikoisen koliikinriivaama vauva-aika, joka meni pahimmillaan puoli päivää vauva sylissä kyykkyjä tehden, kun mikään muu ei auttanut. Miten siinä sitten annat esikoiselle hänen ansaitsemansa huomion ja virikkeitä, jos toisen kanssa on samat vauvakuviot? Esikoinen valitteli jo viime talvesta asti, ettei hänellä ole kavereita ja jokaisen päiväkodin kohdalla sanoi itsekin haluavansa päiväkotiin. Silti olen vissiin vain huono ja laiska äiti. Niin ja ps. Lapseni ei vie kenenkään ”enemmän tarvitsevan” kunnallista päivähoitopaikkaa, sillä hän on yksityisessä päiväkodissa..
Huono äti täällä moi! Meillä on ihan sama tilanne. Koska esikoinen on energinen, rakastaa tarhaansa ja kavereitaan, on hän jatkanut tarhassa pikkusiskon synnyttyä. Ihan samoista syistä ollaan päätetty jatkaa hänen tarhassa oloa. Haluan myös antaa kuopukselle aikaa ja aktivoida häntä hänen ikäisellä tasolla, välillä kun isoveikan leikit on aika rajuja vauvaan nähden. Ja hei, kyllä mä joskus menen päikkäreille kun vauva nukkuu. Kahden pienen lapsen äitinä tulee nukuttua aika huonosti ja pikkunen heräilee öisin, niin onhan se väistämätöntä että on väsyny ja joskus pikkupäikyt tekee terää 😉
Äitinä olen ollut vasta 4 kk, mutta järkytyksellä voin todeta etten ymmärrä miten äidit ovat niin kamalia toisilleen! Itsekkin saanut sitä osakseen aivan kaikesta mitä tekee. En käsitä! Onko lapsien kanssa kotona oleminen niin tylsää, että on aikaa kiusata ja päteä muita ja muiden elämää, vaikka se ei omaan persnahkaan vaikuta millään tavalla.
Mutta asiasta olen samaa mieltä. Itsekin päiväkodissa töissä olleena koen sen vain hyväksi. Ja aion omatkin lapset tulevaisuudessa sinne laittaa.
Hyvää syksyn jatkoa ! 🙂
Mielestäni tämä on jokaisen perheen oma ratkaisu ja erityisesti isompien lapsien kohdalla ymmärrän hyvin varhaiskasvatuksen näkökulman. Oma juuri 2 v täyttävä kyllä lopetti hoidossa kun pikku sisko syntyi, en näe että sen ikäinen saa siitä niin paljon, että olisi järkevää. Ryhmä oli vuorohoitoryhmä jossa 21 lasta, ei tietenkään yhtä aikaa, mutta ei siis kyseessä mikään pikkuryhmä.
Periaatteessa olen kuitenkin sitä mieltä, että julkinen päivähoito on työssäkäyvien vanhempien lapsille eikä yhteiskunnanvaroin ole tarkoitus hoitoa järjestää, jos vanhempi/vanhemmat eivät ole töissä. Tosin, jos nyt mietitään tätä rahapuolta, niin kyllähän julkisin varoin maksetaan muutakin ei-pakollista, kuten kirjastot ym. joten miksei sitten päivähoito.
Vaikka lapsi on vain 20h/vko päiväkodissa, perhe maksaa saman rahan noista tunneista, kuin työssäkäyvien vanhemmatkin! Ei tätä siis yhteiskunta maksa!!
En lietso riitaa tällä mutta mun käsittääkseni kerhot on juurikin niille lapsille, jotka ovat kotihoidossa. Sitä vartenhan niitä on… Itse tuntisin piston sydämessäni, jos tietäisin että vaihtoehtona on viedä kerhoon, jolloin et ”vie” kenenkään töissäkäyvän perheen paikkaa hoidosta.
Samaa mieltä kanssasi Essi! 🙂 ihanaa syksyä teidän perheelle! 🙂
Hyvä postaus! meillä neiti täytti heinäkuussa 3v ja ukko 1v elokuussa neiti aloitti päiväkodissa 20h/vk eli ma-to klo 9-14 ja hän on viihtynyt tosi hyvin, just kirjoitin miten eka kk on mennyt.
Mulle päiväkoti oli aiemmin tosi iso peikko, mut nyt kun on vähän nähnyt mitä se on, ei pelottaisi enää laittaa tuota 1v myös päiväkotiin. Tosin kun ajattelin näin ääneen hoitaja itse sanoi että antaa vain kasvaa vähän aikaa vielä kotona.
3v on otettu osa-aikaisena aivan ihanasti mukaan ryhmään ja musta on ihanaa että tuo hoitaja myös näin kannusti pitämään pojan kotona vielä vähän aikaa, kun se kerran on mahdollista ?
Ne kerhot on niitä paikkoja, joihin tulee viedä lapset, jos vanhemmat kotona. Siellä tädeillä on aikaa vain lapsille ja lasten touhuille. Ketään ei tarvitse pukea/riisua, syöttää, laittaa nukkumaan yms. Koko sen ajan kun lapset ovat paikalla, tädit ehtivät leikkiä, laulaa, lukea, askarrella ja keskittyä vain ja ainoastaan lapsiin. Tämä jos mikä on laadukasta! Ja sitten ei vie kenenkään paikkaa päiväkodissa. Päiväkodista joutuu sitä paitsi maksamaan ihan naurettavan summan, jos toinen vanhempi on ns. nollatuloinen. Sekin ”kannustaa” pitämään lapsen päiväkodissa. Täyshinta vaan kaikille lapsille, niin johan lapsi ei tarvitsekaan enää sitä ”sosiaalista virikettä”. 🙂
Ihmiset vaan valitettavasti on usein kateellisia ja tykkää avostella muiden tekemisiä. Kyllä niitä hoitopaikkoja riittää kaikille. En käsitä sitä ajattelua, että joku perhe VIE joltain toiselta hoitopaikan. Ei vie. Kaikilla on oikeus siihen ja ihan tasavertainen tarve. Ei lasta turhaan viedä päivähoitoon.
Ei ole myöskään turhaa, että pakollinen esiopetus halutaan aloittaa jo 5-vuotiaasta. Lapsi tarvitsee muita lapsia sosiaalisten taitojen kehittymiseen ja siinä on hurjia eroja, tuleeko lapsi esikouluun suoraa kotoa vai varhaiskasvatuksen piiristä. En myöskään sano, että olisi huono asia pitää lasta kotona 6-vuotiaaksi, jos vain on tarjota mahdolisimman paljon monipuolista tekemistä. Kaikki valitsee itselleen ja OMALLE perheelle sopivimman vaihtoehdon ja tämä taas edistää perheen hyvinvointia.
Uskomatonta miten ilkeitä me äidit voimme olla toisiamme kohtaan! onko se kateutta vai mitä? Miksi syyttää ja haukkua muita perheitä siitä, että kotona olevien äitien lapset vievät hoitopaikkoja työssäkäyvien lapsilta. Eiköhän haukkuminen ja kiukku tästä tulisi kohdistaa päättäjiin jos asia itseä ärsyttää. Jokaisella on tästä asiasta mielipiteensä mutta yrittäkää ymmärtää ja suvaita erilaisia ratkaisuja ❤
Itse olen sitä mieltä että päiväkotipaikat olisi hyvä ensisijaisesti olla työssäkäyvien lapsille ja avoimien päiväkotien sekä seurakuntien kerhopaikkoja olisi oltava riittävästi yli kolmivuotiaille lapsile jotka ovat kotihoidossa. Itsellä kolme lasta: 4-vuotias on avoimen päiväkodin kerhossa, 2-vuotiaan ja vauvan kanssa kuljetaan perhekerhoissa yms. 4-vuotias todellakin kaipaa jo ikäistään seuraa ja mikäli kerhopaikkaa emme olisi saaneet olisimme päiväkotipaikkaa harkinneet.
Se mitä siis yritän sanoa: armollisuutta ja ymmärrystä toisiamme kohtaa❤
Aiheena tämä on aika hankala. Omalla kohdallani otin esikoisen pois hoidosta kun kuopus syntyi. Esikoinen oli siihen aikaan perhepäivähoitajalla hoidossa. Kun kuopus oli puolivuotias esikoinen aloitti SRK:n kerhossa 2xvko / 3 h kerralla. Meillä poika on ollut ujohko ja eikä ole kaivannut suuria määriä kavereita, mutta kaipasi silti kuitenkin muuta tekemistä kuin äiti ja vauva, ja ihan selkeästi piristi häntä kun kävi kerhossa, jossa laulettiin / askarreltiin / leikittiin yms. Omalla näppituntumalla sanoisin, että kaikki yli 3 vuotiaat kaipaavat leikki seuraa ja hyötyvät ikätasoisesta ohjatusta toiminnasta. Mutta mikä sitten on järkevä tapa toteuttaa varhaiskasvatusta niiden lasten osalta, joilla äiti (tai isä) on kotona. Onko oikea paikka kerho (SRK/kaupunki) vai päiväkoti? Ihminen on sen verran sosiaalinen olento, että suurin osa kaipaa seuraa jo pienestä asti. Aika monessa länsimaassa koulu alkaa kolmevuotiaana ja olettaisin että 3-6 vuotiaiden osalta nämä ”koulut” muistuttavat varmaan aika paljon meidän päiväkotia, mutta on pakollista lapsille. Varhaiskasvatusta tulisi kehittää ja ryhmäkokoja pienentää. Mikäli jompikumpi vanhemmista on kotona, niin kokopäivähoidolle ei ole tarvetta, mutta kyllä varhaiskasvatukselle ja omanikäiselle seuralle on tarvetta.
Tää on kyllä aihe, joka jakaa mielipiteitä. Pitäisi jokaisen muistaa kunnioittaa toisen päätöksiä ja keskittyä omaan elämään.
Itse hoidan vauvan ja taaperon kotona. Välillä on rankkaa, mutta koen sen olevan lapsen oikeus, että saa olla kotona, kun siihen on mahdollisuus. He ehtivät olla päiväkodissa ja koulussa tulevina vuosina tarpeeksi. Päiväkoti on lapsen työ, enkä näe syytä, miksi lapseni kävisi töissä, kun itsekään en käy.
Mutta kuten sanoin jokainen tekee omat ratkaisunsa ja se mikä sopii toiselle ei ehkä sovikaan toiselle.
T. Kotiäiti ja lastentarhanopettaja
Aina täytyy olla joku jota tuomitaan ja syytetään. Eiköhän tää järjestely ois kielletty, jos ME ”latteäidit” lapsillamme hoito täytettäis. Ja muutenhan päiväkoti ei voi olla täynnä asuinalueen tai päiväkodin suosiosta johtuen, kyllä ne on ne latteäidit jotka vie teidän lapsien paikat. Tai sitten ei!? Muista Essi et oot ihan superäiti ja MILALLA on oikeus hoitopäivään ja kavereihin. Ja te äidit jotka kirjoitatte todella inhottavia kommentteja tänne, niin miettikää hetki, mistä ilkeät lapset ja kiusaajat tulee? Mistä ne lapset saa mallia? Mistä ne oppii syrjimään jotain joka tekee erilailla ja tai on erillainen. Miettikää mitä juuri tänne kävitte kirjottamassa.
Se ihmetyttää miks nää monet kotona lapsensa hoitavat mutsit tuomitsee toisin tekevät. Koska se ei ole heiltä pois, eikä itseasiassa vie paikkaa keneltä muultakaan. Jos pitää keuhkota toisen perheen tavoista, niin saa kyllä katsoa peiliin ja miettiä mistä se oma tuomitseva ajattelumalli tulee. Kaikki perheet tekee niin kuin itse parhaaksi näkevät ja kenelläkään ulkopuolisella ei ole oikeutta toisten valintoja tuomita.
Mä niin en tajua, miksi jotkut arvostelee! Sehän on kaupungin homma järjestää lisää paikkoja, jos kaikille ei riitä läheltä. Ja mun mielestä tuo on tosi ymmärrettävää muutenkin, että jos lapsi on jo ennen sisaruksen syntymää ollut tietyssä hoitopaikassa, niin ei ole kiva repiä sieltä ihan vieraaseen kerhoon, kun vauva syntyy. Itsekin toimisin varmaan noin, jos meille nyt vielä tulisi lapsi, koska kuopus on jo niin tuttu päiväkotinsa kanssa. Esikoisen kanssa oli siksi ihan eri asia, koska hän ei ollut ehtinyt vielä olla lainkaan päiväkodissa ennen kuopuksen syntymää, joten toki sitten valitsimme kerhon. Sitä paitsi itse olen sitä mieltä, että ei sitä äidin mielenterveyttä ja äidin ja vauvan suhdettakaan pidä väheksyä. Eli jos äitiä oikeasti helpottaa, että vilkas leikki-ikäinen on vaikka puolipäiväisenä hoidossa niin go for it, vaikka äidin jaksaminen olisi ainoa syy. Minusta sekin on hyvin tärkeä syy! Ei tarvitse sinniä ihan äärirajoilla, jos ei ole pakko, ja tietää että isommalle lapselle on turvallista ja mielekästä tekemistä päiväkodissa. Eihän siellä tarvi koko päivää ja täyttä viikkoa olla, pienempikin aika helpottaa kyllä arkea. Eikä äidit todellakaan ole laiskoja, vaikka isompi lapsi kävisi välillä hoidossa, uskomatonta edes väittää niin! Sehän tarkottais sitä, että kaikki esikoisvauvan äidit ovat sit laiskoja, koska heillä on ”vaan” se yks…
On kyllä aina niin ihmeellistä miten toiset äidit jaksaa puuttua toisten elämään ja päätöksiin. Niin harmi. Jokainen tietää omalle perheelleen parhaimmat ja sopivat ratkaisut, eikä niitä tulisi kenenkään muun arvostella. Eikä se kuulu edes muille. Ihmeellistä.
Varmasti olette tehneet oikeen päätöksen. 🙂 Just teille sopivan.
Ei muuten ole pelkästään työssäkäyvien vanhempien oikeus viedä lasta päiväkotiin, entäs ne monimuotoisesta kehityshäiriöistä kärsivät lapset joilla on erittäin paljon viivettä kehityksessä jotka ehdottomasti tarvitsevat jokapäiväistä opetusta ihan jokaisella osa-alueella, sellaista mitä ei kotona ns. Pysty samalla tavalla toteuttamaan. Mulla on sellainen poika ja kyllä ihan kotona olen. Pojan kannalta päiväkoti on auttanut ihan mielettömästi häntä kehittymään eteenpäin. En tyytyväisempi voisi olla ja ihan hyvällä omalla tunnolla pojan jokapäivä sinne vien.
Olen itse päiväkodissa töissä ja minua ei ärsytä tippaa se, että osa vanhemmista on pienemmän lapsen kanssa kotona. Se on heidän oma päätöksensä ja osa lapsista todellakin mielestäni tarvitsee ne päivähoitopäivät silti… Meille myös tulossa toinen lapsi maaliskuussa ja esikoinen mitä luultavammin jatkaa myös päivähoidossa, mutta kahtena päivänä viikossa näillä näkymin. Samoin juuri lastentarhanopettajan suositus, että jatkaisi. Osa kunnistahan rajoittaa päivähoito-oikeutta ja meidän kunnassamme on juuri niin, mutta silti saa viedä lapsen päiväkotiin, kunhan puolipäiväisenä siellä.
Hyvin kirjoitettu ja ei kenenkään tarvitse selitellä omia valintojaan!
Itse ainakin koen, että 4-vuotiaan lapseni on parempi olla päiväkodissa kavereiden kanssa leikkimässä kun olla kotona kuuntelemassa äitiä joka on ylikireä väsynyt muumio jonka vastasyntynyt vauva herää 17 krt yössä. Nyt toki asia on eri kun vauva jo nukkuu paremmin, mutta kyllä siinä vaiheessa kun yrität vain selviytyä päivistä, että jaksat imettää vauvaa sohvannurkassa ja taapero pyytää leikkimään niin napsahtaa aika nopeasti i pad päälle ja lastenohjelmat pyörimään. Että kysynpähän vain kumpi sille taaperolle on sitten loppupelissä parempi… ja villi veikkaus , että ne lapset jotka kotihoidossa katsoo varmasti tv:tä/ i pad /puhelinta paljon paljon enemmän suhteessa hoidossa kävijöihin.
Mutta joo, kukin tyylillään mammat!
Hei! Itse en ymmärrä sitä, että toiset viedään hoitoon ja jäädään kotiin toisten/toisen kanssa ellei ole jokin kehityksellinen syy jonka vuoksi se on tarpeen. Niitä kavereita voi nähdä muuallakin kuin päiväkodissa. Voi vaikka sopia leikkitreffit! Samalla pääsee neljän seinän sisältä pois.
Kyllä mua ainakin ärsyttää kun meidän alueella sekä lähialueilla myös ei ole hoitopaikkoja vapaana, mitä teet kun ei ole ketään kuka olisi kotona lasta vahtimassa kun toiset jotka on kotona vie hoitopaikkoja….