Mun piti eilen postailla illalla raskausajan pukeutumisesta, mutta makasinkin vain viltin alla tosi ristiriitaisissa fiiliksissä. Vakavampien asioiden äärellä. Eilen aika monet palaset loksahti kohdalleen, mitä tulee menneisiin kuukausiin, ehkä jopa vuosiin. Ainakin luulen niin, ja nyt ei voi kuin toivoa, että parempia aikoja olisi luvassa. Edellisissä odotuskuulumisissa kerroinkin ekaa kertaa, että mun kilpirauhasarvoja on alettu tutkimaan mun omasta pyynnöstä. Labrassa on saanut ravata pariinkin otteeseen ja eilen sainkin vihdoin sitten puhelun, ja käskyn aloittaa lääkitys pikimiten.
Mun on pitänyt kirjoittaa epäilyistäni jo aiemmin postaus, mutta en ole saanut aikaiseksi. Niinkuin en ennen ekaa neuvolaa ollut saanut aikaiseksi ottaa puheeksi näitä oireitakaan, joista olen ehkä kärsinyt pidempään kuin uskallan edes ajatella. Ajoittaista hiustenlähtöä pistettiin milloin imetyksen piikkiin, milloin laihduttamisen. Treenijaksolla hitaanlaisesti putoavan painon ajattelin johtuvan vain geeneistä, vaikka valmentaja kehoitti jo silloin minua käymään tarkistamassa kilppariarvot. Tiukan jakson jälkeen paino alkoi nousta tasaiseen tahtiin, vaikka elämäntavoissa ei palattukaan huonoihin kaavoihin. Treenien määrät tosin tippui ja ruokavalio ei ollut enää pilkulleen suunniteltua. Ei kuitenkaan mitenkään päin sillä tavoin, että painon nousu olisi ollut suhteessa normaalia. Ahdisti, itketti ja hävetti, vaikka syy on luultavasti ollut juurikin tämä todettu vajaatoiminta. Lisäksi kesästä asti olen ollut todella uupunut, minkä pistin uuden elämänvaiheen piikkiin. Lihassäryt, kuiva iho ja palelu saivat myös uuden selityksen. Olisimpa herännyt asian suhteen jo aiemmin ja ottanut selvää oireista, mutta eipä tässä jossittelu auta. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Täytyy kyllä olla superiloinen siitä, että otin asian puheeksi neuvolassa ja vaadin kokeita. Raskausaikana vajaatoiminta voi nimittäin hoitamattomana olla vaarallista masussa kasvavalle vauvalle. Mietinkin tuossa eilen illalla sulatellessani uutisia, että kuinka moni mahtaa kärsiä kilpirauhasongelmista tietämättään? Luin vajaatoiminnasta useita juttuja ja törmäsin artikkeliin jossa kerrottiin, että useat arvostetut tutkijat ovat sitä mieltä, että Suomessa 30-80% väestöstä sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa tietämättään. Entä se osuus jotka odottavat lasta tietämättömänä vaivasta? Eikö raskausaikaina otettaviin labrakokeisiin voisi lisätä myös kilppariarvot? Jos siitä kerran voi olla vaaraa sikiölle ja vajaatoiminta lisää keskenmenoriskiäkin, olisi siinä jo mielestäni tarpeeksi syitä ottaa kokeet jokaiselta odottajalta.
Tietysti nyt ei voida tietää vielä mun kohdalla, että onko kyse vain raskauden aikaisesta häiriöstä vai pysyvästä tilasta, mutta se selviää aikanaan. Raskauden ajan mun arvoja seurataan parin kuukauden välein ja Thyroxin annosta säädellään sen mukaan. Onneksi kuitenkin arvot ei olleet sieltä huonoimmasta päästä nytkään, vaan vielä juuri viitearvojen sisällä, mutta oireiden ja raskauden vuoksi lääkitys aloitettiin.
Fiilikset on edelleenkin tosi sekaisin. Samalla olo on tosi helpottunut siitä, että mun vaivoihin ja mieltä painaneisiin oireisiin löytyi ainakin osittainen selitys, mutta samalla huoli raskauden etenemisestä nostaa päätään. Vaikka osasin odottaa tuloksissa olevan häikkää, oli se kuitenkin aika iso kolaus kun kuulin tulokset. En voi enää sanoa olevani, ihan perusterve. Nyt tilanne on se, että lääkityksen kanssa saa mennä ainakin seuraavat kuukaudet. Ehkä jopa koko loppuelämän. No täytyy pitää positiivinen mieli, ja luottaa siihen, että kaikki menee hyvin ja saadaan tää pieni turvallisesti kesällä masun ulkopuolelle. Se on tällä hetkellä tärkein asia.
Nyt ei voi kun nostaa peukut pystyyn ja toivoa, että hoito tehoaa ja kaikki menee raskauden sekä vajaatoiminnan kanssa hyvin loppuun asti. Toivoisinkin superpaljon kokemuksia vielä sieltä teiltä joilla on kokemuksia kipirauhasen toimintahäiriöistä. Mitä kaikkea mun pitäisi tietää? Millaista hoitoa ehkä vaatia? ja mitä asioita ottaa huomioon etenkin nyt raskaana? Kuinka voin itse vaikuttaa omaan vointiini? Paljon olen tosiaan jo lukenut, mutta oppimista on vielä paljon.
Olin muuten vähän kahden vaiheilla kirjoitanko koko asiasta blogiin, mutta ajattelin kuitenkin, että tälläinen avautuminen saa ajatuksia järjestykseen. Teidän apu on ollut niin monesti ennenkin niin korvaamattoman arvokasta, että uskon niin olevan myös nytkin! Kiitos siis jo etukäteen kokemuksien jakamisesta ♥
SEURAA BLOGIANI, FACEBOOKISSA, BLOGLOVINISSA JA INSTAGRAMISSA + SNAPCHAT: @ESSIPIECES
Tsemppihalit sinulle, Essi <3 Diagnoosin saaminen on aina iso juttu, vaikka osaisikin epäillä sairautta ja sen dg:n saaminen olisikin toisaalta just huojentavaa. Kun lääkitys-asiat yms. saadaan kuntoon ja kilppariarvot kohdilleen, niin raskaus jatkuu varmasti täysin normaaliin tapaan ja sun vointi kohenee <3 Kilpirauhasen vajaatoiminta on siitä ""kiva"" vaiva, että se on useimmiten helposti hoidettavissa ja lääkitys auttaa nopeasti 🙂 Tsemppiä <3
Kiitos Hanna <3 Niinhän se taitaa olla, mutta kyllä se siitä, kun saa ajatukset järjestykseen ja vähän sulateltua asiaa. Onneksi tosiaan ei nyt mistään vakavammasta ollut kyse, ja vajiksen kanssa voi elää ihan normaalisti kun lääkitys on kohdillaan.
Tsemppiä muuten sinne myös ihan viimeisille hetkille, kohta siellä on jo baby sylissä <3 ihanaa!
Mulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta vuonna 2012 ja 2014 aloin odottamaan esikoista. Lääkitystä seurattiin vain tiheämmin kuin ennen raskautta. Annostusta nostettiin ja sitä samaa kohotettua annosta söin sitten koko raskauden ajan. Söin tarkemmin kuin normaalisti, otin tabletit joka päivä kun normaalisti unohtelen silloin tällöin lääkkeet ottaa. Ei ollut odotusaikana mitään ongelmaa, enkä kyllä osannut sellaisia edes pelätä. Terve poika syntyi. ?
Ite oon huomannu että väsymys tulee rytinällä heti jos oon muutaman päivän ottamatta lääkkeitä (unohduksesta siis). Itse koen sairauden kuitenkin pikkujuttuna. Kunhan syön lääkkeet niin voin sanoa olevani perusterve. Oireita ei ole niin kauan kun lääkitys on kohdillaan. Sinuna siis en ottaisi mitään stressiä asiasta, totuttelet vain ajatukseen kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja pian et enää huomaakaan edes sairastavasi sitä. ?
Ihana kyllä huomata ettei ole tän vaivan kanssa yksin <3 kiitos kommentoinnista ja mukava kuulla, ettei raskaudessa ilmennyt mitään ongelmia.
Onneksi tosiaan ei ole kysymys mistään vakavammasta sairaudesta, mutta toki totutteluun menee pieni aika kun tähän asti pitänyt itseään terveenä ja vaivattomana 😀 Mutta onneksi tämän saa hyvin hallintaan.
Hei,kannattaa vaatia kuukausittaista seurantaa raskaana ollessa. Itsellä raskaana ollessa lääkitystä nostettiin 4 kertaa, mulla siis normaalistikin vajaatoiminta mutta raskaus ”pahentaa” entisestään. Vauvalle parhaaksi <3
Kiitos vinkistä, täytyykin pyytää tiheämpää seurantaa 🙂
Mulla otettiin kilpparit lapsettomuusklinikalla ja sain lääkityksen. Lääkärit ohjeistivat, että heti kun tulen raskaaksi täytyy thyroxin määrää nostaa, sillä raskaus nostaa automaattisesti arvoja. Neuvolassa tästä kuviosta oltiin ihan pihalla.
Synnytyksen jälkeen arvot pompahtivat entisestään, mutta laskivat myöhemmin niin, että lääkitystä ei enää tarvita.
Tuntuu että yleisestikin Suomessa tuo tietämys kilpirauhasen vajaatoiminnasta on aka vähäistä. Mutta huippujuttu ettet tarvii enää lääkkeitä 🙂
Minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta viikko sitten (vihdoin ja viimein!!) ja sain samantien lääkityksen. TSH ja T4 ei olleet enää viite arvoissa. Hyvin todennäköistä on, että olen sairastanut tätä vajista jo ainakin 9-vuotta.
Joka vuosi on ”säännöllisesti” otettu kilppari verikokeet, mutta kun ne ovat olleet ”viitearvoissa”, ei lääkärit ole antaneet painoarvoa oireille ollenkaan, vaikka oireet ovat koko ajan olleet ja niiden perusteella selkeä vajis ollut vuosia. Nyt kuitenkin heti alkuvuodesta 2016 oma olo alkoi vain mennä huonompaan suuntaan ja marssin lääkäriin ja pääsin verikokeisiin ja eka kertaa kilppari arvot ei ollukkaan enää hyvät.
9-vuotta sitten sairastuin toisen lapsen raskaudessa maksahepatoosiin ja synnytys jouduttiin käynnistään pari viikkoa etuajassa, jotta vauvalle ei tulisi hätää korkeiden maksa-arvojen takia. Vauva syntyi hyvinvoivana ja ”terveenä”.. (Näin luulimme silloin, että saimme terveen lapsen)
9-vuotta maksa-arvoni ovat pysyneet koholla ja syytä ei ole aikaisemmin löytynyt, mikä pitää maksa arvoja koholla, reilusti yli viite arvojen. (En ole koskaan käyttänyt alkoholia). Nyt kuitenkin on selvinny että hyvin todennäköistä on, että hoitamaton kilpparin vajis on aiheuttanu nuo maksa ongelmat. Eikä tässä kaikki mitä hoitamaton vajis ehti aiheuttaa.. Vuosien aikana… myös lapsettomuuden ja lukuisat keskenmenot. Nyt takana on lisäksi kaksi kohdunulkoista raskautta, jotka vei viimeisetkin mahdollisuudet saada enää koskaan lisää lapsia.
Luin myös jostain, että hoitamaton vajis voi aiheuttaa sikiölle neurologisia häiriöitä yms.. ja yllätys yllätys, tämä lapsi, jonka raskaudessa 9v. sitten puhkesi maksa-hepatoosi on nyt erityislapsi, adhd-diagnoosi.
Tarinani on surullinen, enkä halua pelotella tai aiheuttaa huolta, vaan haluan rehellisesti kertoa kaikille, että vaatikaa ja tapelkaa viimeiseen asti, että saatte oikeanlaista hoitoa ja tarvittavia tutkimuksia, jottei kenellekkään muulle kävisi näin. Itse olen asian kanssa sinut, katkeruus ei auta minua, eikä ketään, ”menetettyjä” vuosia en saa takaisin, Mutta voin tehdä kaikkeni tästä eteenpäin, että voin hyvin ja tulevaisuuteni on turvattu lääkehoidolla, kohti parempaa huomista! Facesta löytyy useita kilpparin vajaatoiminta ryhmiä, suosittelen lämpimästi liittymään niihin. Sieltä saa paljon tukea, tietoa ja vinkkejä niin oireisiin kuin lääkehoitoon jne..
Paljon voimia ja jaksamista! ♡
<3 tarinasi jälkeen ei voi olla kuin sanaton. Mutta kiitos sen jakamisesta ihan älyttömästi, ja toivottavasti herättää ihmisiä vaatimaan asianmukaista hoitoa. Oot älyttömän vahva, suuri halaus sinne <3
Kiitos vinkistä muuten, yhteen ryhmään liityinkin jo 🙂
Heissan!Nyt on pakko kommentoida,usein täällä vierailen mutta ei vaan tule kommentoitua.Et ole tuon vaivan kanssa yksin!se on tosi yleistä.Mutta ymmärrän tunnemyllerryksesi asian kanssa.Minulla todettiin sama vaiva vajaa vuosi sitten ja olen myös kärsinyt vaivasta varmaan jo pitkään tietämättäni.Kunnes iski aivan totaali väsymys,rytmihäiriöineen ja kovina lihaskipuina,palelti ja väsytti! ja silloin aloin rampata sitten lääkärissä.Puoli vuotta meni kunnes lääkärin vaihdon takia osattiin tarttua oikeaan vaivaan ja tämä passitti minut heti kilpirauhaskokeisiin.Ja sieltäpä syy sitten löytyi. Perheen lisäys oli myös mielessä silloin ja lääkäri sanoikin että arvot täytyy saada ensin kohdilleen että raskaus olisi mahdollinen.Ja se tapahtuikin sitten yllättävän nopsaan.Ja se ei ole tämän vaivan kanssa itsestäänselvyys. No nyt on synnytys tosi lähellä ja tarkan seurannan takia arvot on pysynyt hyvinä(pari kertaa thyroxin annostusta on nostettu) ja olen voinut ihan hyvin kuin myös vauveli vatsassa. Nyt loppu vaiheessa väsymys on ottanut otteen taas mutta se kuuluu jo muutenkin tähän loppuvaiheeseen.Vaikka on kyllä voimakkaampaa kuin aiemmilla raskaus kerroilla. Sanoisinkin sinulle että älä huoli turhaan,olet jo hyvillä viikoilla ja nyt myös kilppari arvoasi osataan seurata.Ja toisaalta ainahan raskaudessa voi tulla ylläreitä vaikkei mitään sairautta olisikaan.Oikein hyvää vointia sinulle ja pienelle vatsassa 🙂
t.Johki
Helpottaa kyllä kovasti oloa kun ei asian kanssa ole yksin, ja teitä tsemppaajia löytyy sieltä <3 Kiitos oman kokemuksen jakamisesta ja kaikkea hyvää loppuraskauteen ja sen jälkeiseen vauva-arkeen 🙂
Hei,
Mä oon jotenkin ihan hämmentynyt. Mulla on menossa toinen raskaus ja ensimmäisen neuvolakäynnin yhteydessä annettiin lähete verikokeisiin mahdollisimman pian ja niihin kuului kilpirauhasarvot, vaikka ensimmäisessä raskaudessa ei mitään ongelmia ollut. Voikohan tässäkin olla paikkakuntakohtaisia eroja? Monesti oon saanut huomata että täällä Pohjois-Savossa neuvolapalvelut ovat paljon laajemmat kuin muilla paikkakunnilla. Mutta siis nyt oli mullakin kilppariarvoissa ongelmia ja kätilö sanoi että raskauden aikana rajat ovat paljon tiukemmat kuin muuten Suomessa.
Huippua että siellä seurataan noin tarkkaan, niin pitäisi muuallakin! 🙂
Äidilläni on ollut koko elämäni ajan vajis (alunperin oli kuitenkin liikatoimintaa) ja itselläni todettii vajis viime syksynä. Ei se vaikuta elämään mitenkään muuten kuin että pitää muistaa syödä pilleri aamuisella 🙂 Jos viitsit sanoa niin paljon sun arvot oli? Mulla oli tsh 6,7 ja t4 jotain 17 kieppeillä..
No itseasiassa mä en muista noita mun arvoja vaikka ne mulle sanottiin kyllä 🙂 Täytyykin soittaa ensi viikolla neuvolaan ja pistää ne ylös.
Heippa! Mä oon ens viikolla menossa verikokeisiin ja sit lääkäriin just kilpirauhasen vajaatoiminta epäilyksen takia! Saa nähä miten käy, toivottavasti joku syy löytyy näille oireille. Jäiks! Ja tsemppiä odotukseen ❤
Toivottavasti Ellu syy löytyy, kyllä se helpottaa kun tietää mistä huonot olot johtuu 🙂 Kiitos <3
Kirjotinkin aiempaan postaukseen että oon menossa labroihin. Se joku ths? Oli viitearvoissa, mutta kuitenkin lähellä sitä ylärajaa. Saa nyt nähdä mitä lääkäri ensi viikolla sanoo. Toivoisin kuitenkin, että saisin lääkkeen kokeiluun. Paino on noussut tasaiseti jo monta vuotta, väsymys painaa, päätä särkee, jalkoja särkee ja nyt oli sitten hemoglobiinikin laskenut aika reippaasti.
Kirjoittelethan tänne kuulumisia kilpparinkin puolelta! 🙂 Vertaistuki on aina huippua!
Eli aika sama juttu ilmeisesti kuin mulla 🙂 Mä oon nyt neljä päivää Thyroxinia käyttänyt ja täytyy kyllä väittää että apua on jo nyt havaittavissa! Toivottavasti säkin saat sen käyttöön 🙂 Täytyy silloin tällöin kirjoitella, jo nyt on ollu ihana huomata miten tän asian kanssa ei tarvitse olla yksin ja sieltä lukijoiden puolelta löytyy paljon samassa tilanteessa olevia ihania tyyppejä!
Hei! Minulla todettiin liikatoiminta ollessani 15 vuotta ja kilpirauhaset leikattiin 2008 ja siitä asti minulla sitten on ollut vajaatoiminta. Nyt olen toista kertaa raskaana ja arvot heittelee näin raskausaikana todella paljon ja lääkeannosta on nostettu huimasti siitä kun tulin raskaaksi. Sinun ehdottomasti kannattaa vaatia säännöllistä arvojen seurantaa ja vaikka olisikin viitearvojen sisällä niin olo voi itsellä olla kamala ja siihen oloon vähän kuin tottuu ja aattelee itse että ei kai tämä niin pahana ole, mutta kun lääkkeet alkavat vaikuttaa, niin huomaa miten huonossa jamassa sitä olikaan ennen. Tsemppiä ja isot onnittelut pikkuisesta <3
Kiitos kokemusten jakamisesta ja tsempeistä <3 Täytyy kyllä pyytää tota kuukausikontrollia ennemmin kuin kahden, näkisi nopeammin sitten kuinka lääkityksen määrän kanssa täytyy toimia. Mutta jo nyt muutaman päivän jälkeen voin sanoa että Thyroxinilla on vaikutusta, virtaa on paljon enemmän ja olo parempi.
Hali <3 Onneksi nyt on lääkitys, se on hyvä asia. Kaikki menee hyvin.
<3 kiitos! <3
Suosittelen lämpimästi lukemaan Kaisan Jaakkolan Hormoonitasapaino kirjan, sieltä löytyy paljon kilpparijutuista ja vähän syväluotaavammin. Esim nuo viitearvot ei välttämättä kerro vielä paljoakaan todellisesta tilanteesta. Oli silmiä avaava lukukokemus muutoinkin 🙂
Nuo kilppariongelmat on niin salakavalia, hitaasti ilmeneviä ja epämääräisin oirein. En yhtään epäile tuota mainitsemaasi prosenttilukua. Ja kuinka moni syö esim masennuslääkkeitä, vaikka kilpirauhaslääkitys se pitäisi olla.
Kaikkea hyvää 🙂
Itseasiassa Kaisan juttuja olen jo jonkin verran lukenut netistä ystävän suosituksesta, mutta tuo kirja pitää myös lainata ja lukea.
Niin kyllä on, ja itse epäilen myös että tästä vaivasta olen kärsinyt jo useamman vuoden, ainakin Milan syntymän jälkeen. Toi masennus on kyllä toinen juttu, ja moni kilpirauhasongelmainen pistetään vain masennukspotilaaksi.
Ihanaa kevättä sinne 🙂
Moi!
Itsellä aloitettiin esikoisesta kilpirauhasen vajaatoimintaan lääkitys ja seurattiin raskauden aikana. Raskauden jälkeen se lopetettiin ja nyt toisen raskauden alkaessa niitä arvoja taas seurataan,vaikka hyvinä ovat pysyneet. Eli lääkitystä ei nyt ole. Niin ja esikoinen syntyi terveenä 🙂
Itse en pidä kilpirauhasen vajaatoimintaa mitenkään suurena tai vaikeana sairautena,koska siihen on yleensä toimiva ja helppo lääkitys. Mahtavaa että sinua kuunneltiin neuvolassa ja arvot tsekattiin. Näin saat lääkityksen käyntiin ja mahassa olevalle pikkuiselle myös kaikki kuntoon. Muista että lapsi mahassa yleensä saa kaiken tarvisemansa,äiti vaan usein elää ”puutostilassa”. Älä ole huolissasi,se vaan lisää stressiä.
Tsemppiä loppuraskauteen ja nauti olostasi <3
Ihana kuulla että nyt arvot on palautuneet sulla normaaliksi, eikä raskauksissakaan ole ilmennyt mitään 🙂
Eihän se sellainen ole jos sen saa hyvin hoitoon ja hoito tehoaa. Kaikilla vaan ei ilmeisimmin näin käy ja lääkityksen määrän kanssa saa tehdä töitä ennen kuin se oikea itselle löytyy. Oon kyllä superiloinen, että neuvolassa ihan terveydenhoitajani otti huolen tosissaan ja nyt jo voin paremmin muutaman päivän lääkityksen jälkeen.
Nyt täytyy vaan luottaa että tän raskauden on tarkoitus mennä hyvin loppuun saakka <3 Kiitos tsempeistä, niitä tarvitaan!
Tsemppiä kilpparin kanssa! Itselläni on ollut vajaatoiminta vuodesta 2008 ja se oli satunnaislöydös normaaleista verikokeista. Jälkikäteen ajateltuna kaikki oireet minulla kuitenkin oli: väsymys, turvotus ym. Lääkitys alkoi tehoamaan kuitenkin nopeasti ja sen annos nostettiin heti automaattisesti kun tulin raskaaksi. Synnytyksen jälkeen arvot olivat niin rajalla, että raskausajan annostus eli 100 mikrogrammaa jäi pysyväksi annokseksi. Vaadi tosiaan seurantaa raskausaikana. Itse kävin verikokeissa jokaisella kolmanneksella 🙂 Tsemppihalit täältäkin! 🙂 <3
Kiitos Selina <3 Noi oireet on just niin salakavalia ettei niitä edes välttämättä tajua epäillä. Mutta onneksi sullakin löydettiin hyvällä tuurilla ja nyt lääkitys toimii. Nyt ois meininki että 2kk välein mulla seurataan, mutta taidan kyllä vaatia ihan joka kuukauden kontrollia kun aloitettiin sillä pienimmällä annoksella, joka sekin tuntuu kylläkin jo vaikuttavan oloon!
Mä olin kans yhessä vaihessa ihan varma kilppariongelmista. Silloin taisi olla arvot myöskin juuri ja juuri rajojen sisällä. Pitääkin taas tarkkailla ettei oireita ole. Se on mun mielestä hölmöä ettei lääkitystä helpolla normaalitilanteessa anneta vaikka arvot olisivatkin rajoilla. Tämäkin kun on yksilöllistä.
Joo noi on niin jänniäjuttuja, että harvat lääkäritkään on ihan perillä miten pitäisi toimia ja lääkityksiä määräillä.
Luepas The Realm of Marian blogia. Käsittääkseni hänellä oli sama juttu ja sieltä voit saada hyvää tietoa. 🙂