Nyt täytyy kyllä kysyä, että mihin ihmeeseen se helmikuu hujahti? Eihän pari päivää vajaampi kuukausi voi oikeasti tuntua näin paljon lyhyemmältä? Tosin helmikuussa meillä sairasteltiin aika paljon, joten siksikin varmaan tuntuu, ettei viimeisen kuukauden aikana oikein tehty mitään kummallista saati saatu aikaan sen ihmeempiä. Tää alkuvuosi on mennyt aivan jäätävää vauhtia ja yht´äkkiä ollaan oikeasti jo kevään kynnyksellä. Helmikuun pölyt karistellaan tän postauksen myötä jaloista ja samalla toivotetaan ihana ja jännittävä maaliskuu tervetulleeksi!
Minkäslaisia olivatkaan meidän helmikuun kohokohdat…
- Ykkösmerkkipaalu oli tietenkin se, että meidän pikkumies täytti 1,5vuotta! Ihan hullua muuten ajatella, että muutamien kuukausien päästä meillä asustaa yksi viisivuotias ja toinen kaksivuotias.
- Vietin ehkä eniten aikaa ystävien kanssa, mitä pitkään pitkään aikaan.
- Käytiin pulkkailemassa ja luistelemassa monta kertaa.
- Oivalsin monia juttuja elämästä ja onnellisuudesta. Lopulta elämässä onnellisimmaksi tekee ne pienet jutut. Perhe, koti, ystävät ja arki.
- Hyvästelin pitkäksi venyneen salitauon ja aloitin taas treenaamaan myös salilla.
- Pyrin somettamaan vähemmän ja olemaan läsnä vielä enemmän.
- Tehtiin paljon suunnitelmia tulevaa taloa varten. Hiottiin viimeiset jutut pohjaan ja julkisivuun sekä piirrätetiin asemakuva. Tässä kuussa päästään hakemaan sitten lupia!
- Vietettiin ystävänpäivää lasten kanssa herkuttelemalla sydäntikkareita ja Milan ideasta otettiin sisaruksista myös ihania kuvia ympäri kämppää muistoiksi.
- Reissasin ystävien kanssa Helsinkiin koko viikonlopuksi ja jätin perheen kotiin. Se oli muuten eka kerta, kun olin kummastakaan lapsesta erossa kaksi yötä putkeen!
- Join myös niin monta skumppalasia kaasoviikonlopun aikana, etten pysynyt enää laskuissa mukana.
- Ikävöin lapsia ja Nikoa ihan hulluna.
- Muistin miten maailman ihaninta on palata kotiin, etenkin kun siellä on jotain niin ihania tyyppejä odottamassa.
- Muistin myös miten sairaan hauskaa on tanssia pilkkuun asti parhaiden tyttökavereiden kanssa!
- Tää meidän väliaikaiskämppä on osoittautunut entistä kivemmaksi ja onkin aika hauskaa asua taas hetki lähempänä keskustaa.
- Milan ja Noelin sisaruussuhde on ottanu selkeitä steppejä uudelle tasolle. Isosiskon ja pikkuveljen omat jutut vaan syvenee ja leikit laajenee. Vaikka pienempi ei vielä puhu sanaakaan, niin nuo kaksi ymmärtävät toisiaan jo todella hyvin. Heillä on selkeästi sellainen oma yhteys.
- Helmikuussa kokattiin enemmän kasviksia!
- Löysin meidän tulevaan kotiin täydellisen sohvan ja lattian!
- Ollaan fanitettu Milan kanssa Tanhupalloa lauantaisin ihan täysillä. Meidän neidillä on muuten myös oma ”karvamato”, jota ilman hän ei lähde minnekkään. Se kulkee mukana joka paikkaan.
- Söin Helsingissä ehkä maailman ihaninta pastaa Vapianossa.
- Noelin kanssa lopetettiin imetys. Ei aivan seinään, sillä imetyskerrat oli jo vähennetty pariin päivässä. Tää kuitenkin teki loppukuusta aika haikean ja sai mut haikailemaan vauva-ajan perään.
- Hoidin ihoani paremmin kuin vuosiin. Tän tatsin aion säilyttää!
- Keskityin muutenkin tekemään arjessa hyviä valintoja ihan kaiken suhteen. Mm. syömään terveellisesti ja hyvin, kuluttamaan säästeliäästi ja liikkumaan enemmän.
- Ainiin meinasin aivan unohtaa. Helmikuussa mun pitkäaikainen haave toteutui – piecebypiece.fi avautui ja blogi muutti omilleen!
Siinä ne mitä äkkiseltään tuli mieleen kuluneesta helmikuusta. Nyt kun maaliskuu on jo startannut, niin voin kertoa, että se tulee jatkamaan ainakin yhtä vilkasta postaustahtia täällä blogissa. Niin paljon kivoja juttua tulossa ja raksapostauksia alkaa tippumaan ihan pian paljon enemmän. Viikonlopun aikana onkin luvassa talokuulumisia, joten pysykää kuulolla!
Nyt kauniita unia <3
x Essi
Seuraa blogiani Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa + Snapchat: @essipieces.
Tags : arki, Instagram, kohokohdat, lifestyle, perhelifestyle, some
Aveem sanoo
Täälläkin tyttö täyttää pian 1,5 vee <3
Essi | piece by piece sanoo
Tää on aika ihana ikä <3 onnea sinne pian puoltoista veelle!