Unikoulut herättää voimakkaasti tunteita puolesta ja vastaan. Mielipiteitä on joka lähtöön ja vielä yhtä monta kuin on vanhempiakin. Unikouluja on monia erilaisia ja sen toteuttaminen ei todellakaan tarkoita yksinomaan lapsen huudattamista omassa sängyssä tunti tolkulla, vaikka kieltämättä se on itselläkin se ensimmäinen mielikuva kun kuulen kyseisen käsitteen. Erilaisia menetelmiä on lähes pilvin pimein ja ensimmäistä kertaa aihetta googlaavalle vanhemmalle voi jopa mennä siinä viidakossa sormi suuhun. Mitään taikatemppuja netin syöverit eivät tarjoa siihen, että saisit lapsesi nukkumaan läpi yön ilman yhtäkään herätystä. Hyviä vinkkejä ja ohjeita kyllä tarjotaan, mutta pisimmälle pääsee varmasti omaa lasta lukemalla. Se mikä toimii toisella, ei sovi toiselle lainkaan. Monet perheet varmasti loppupeleissä soveltaa unikoulunsa lapsen luonteen ja tempperamentin mukaan itselleen sopivaksi.
EI HUUDATUSUNIKOULULLE
Huudattamisunikouluille mulla on aina noussut vähän karvat pystyyn ja oon tiennyt että sellainen ei sovi meille. Ei lapsille, eikä varsinkaan mulle. Mä olen meidän perheessä hoitanut yöt aina, joten myös unikouluhommat on olleet mun heiniä. Öiden suhteen meillä on siis ollut selkeä työnjako, toki jo luonnon sanelemana, kun molemmat lapset ovat olleet täysimetettyjä ja pitkään myös vaatineet yösyöttöjä. Noelin kohdalla aloin olla väsymyksen kanssa jo aika kriittisillä leveleillä vähän aikaa sitten ja päätin, että nyt on pakko tehdä jotain muutoksia unikuvioihin. Siitä sitten lähti meidän hellä ja hidas unikoulu.
PIKKUHILJAA KOHTI PAREMPIA UNIA
Oma ohjenuora näissä uniasioissa on edelleen se kuuluisa maalaisjärki ja oman lapsen kuuntelu. Yöunien parantamisessa meillä lähdettiin liikkeelle siitä, että aloin säännöstellä sitä miten nostin Noelin pinnasängystä viereen rinnalle. Kun yöt olivat pahimmillaan Noel heräsi ekaa kertaa vaatimaan tissiä ennen kuin mä olin ehtinyt edes nukkumaan. Pari viikkoa menikin niin, että puolenyön aikaan meillä oli aina huutokonsertti käynnissä ja pientä poikaa sai hyssytellä sylissä joskus parikin tuntia. Jos poika sattuikin nukkua pidempään, mä en taas saanut unta, kun odotin vain milloin toinen alkaa huutamaan. Tissi on ajanut Noelin kanssa aina myös tutin roolin, se on ollut lohtu ja helpotus kaikkeen. Tää on luonnollisesti näkynyt myös öissä ja unessa. Kun vihdoin yön eka imetys saatiin jätettyä pois, edettiin siitä vaihe vaiheelta pikkuhiljaa muutoksia tehden.
Tie tilanteeseen, jossa Noel nukkuu nyt usein katkeamatonta unta klo.20-04/05 ei oo ollut helppo. Se on vaatinut paljon jaksamista ja valvomista. Lasta on joutunut opettamaan, että yö on aika unelle ja yöllisten maitohanojen sulkeutumiselle on protestoitu joskus puolet yöstä. Makkarissa on sylitelty, tassuteltu, hyssytelty ja suukoteltu lukuisina öinä ja tehty mullistavasta jutusta lapsen elämässä mahdollisimman turvallisen tuntuinen. Sitä on vaikea edes kuvitella, kuinka rankalta se lapsesta voi tuntuakaan, kun koko tähän astisen elämänsä hän on saanut nukkua yönsä äidin iholla, tankata maitoa kun siltä tuntuu ja yht´äkkiä se viedään pois. Yöt joutuukin nukkua omassa sängyssä yksin ja maitoakin saa vasta aamulla…
EI NUKAHTAMISTA IMETYKSEN AIKANA
Nyt viimeisimpänä muutoksena tein sen, että nostin Noelin pinnikseen jo ennen nukahtamista. Iltamaitoa ei enää olla lupsuteltu nukahtamiseen asti, vaan se nukahtaminen tapahtuu sängyssä. Tätäkin työstettiin pikkuhiljaa. Ensin Noel nukahti niin, että jäin silittelemään pinnasängyn viereen. Kun se sujui siirryin pötköttelemään sängylle huoneeseen siksi aikaa kun poika nukahti. Nyt pari viikkoa ollankin sitten jo menty niin, että sänkyyn laiton ja iltasuukkojen jälkeen Noel jää hereillä sänkyyn ja huoneeseen yksin nukahtamaan. Ensimmäiset illat meni itkeskellen ja protestoiden, mutta siihen tepsi hyvin pistäytyminen huoneessa silitelle ja poika oppi nopeasti rauhoittumaan itsekseen.
TERVETULOA PAREMMAT YÖT!
Eli nyt ollaan siinä tilanteessa, että meillä nukutaan jo aikalailla hyviä unia! Muutama kuukausi ollaan muutosta tehty ja voin sanoa, että vihdoin tässä alkaa itsekin herätä henkiin kun yöt ei ole niin katkonaisia. Noel nukkuu putkeen jo sen 8-9h eli seuraava muutos voisi olla se, että opettelisin itse myös menemään aikaisemmin nukkumaan.
Tälläinen hellä versio unikoulusta on toiminut meillä hyvin, ja aika samalla kaavalla mentiin myös Milan kanssa aikoinaan. Tyttö ei tosin ollut ihan näin vaativa kuin veljensä, joten nyt on saanut olla kyllä montaa kertaa kärsivällisempi.
Millaisia unikouluja te olette toteuttaneet? Millaisilla tuloksilla?
Seuraa blogiani, Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa + Snapchat: @essipieces.
Tags : kasvatus, kehitys&kasvu, lapsijutut
Tuo on niin totta ettei tässäkään asiassa ole oikotietä onneen tai mitään vippaskonstia millä yhdessä yössä vauva alkaisi nukkua täyden yön. Jokainen lapsi on niin erilainen, tiedän sen ainakin nyt kolmen lapsen kokemukella. Esikoinen alkoi nukkua täydet yöt jo 4 kuukauden iässä mutta silloin imetys meni mulla pahan rintatulehduksen takia pieleen ja hän sai korviketta. Toisen kanssa olikin sitten melko rankkaa kun oli kokemus niin ”helposta” esikoisesta ja yöheröilyä ei ollut juurikaan ollut. Imetin ja unikoulua tehtiin silloin n. 8 kuukauden iässä kun vauva alkoi heräillä puolenyön jälkeen tunnin välein. Laitoimme silloin vauvan omaan huoneeseen ja isimies kävi ”tassuttamassa” vauvaa. Homna parani jo muutamassa yössä mutta välillä tuli kyllä takapakkia kun oltiin yökylässä ja oli helpompaa antaa vauvalle tissi suuhun kuin yrittää muuten rauhoittaa… Nyt kolmannen kanssa homma on mennyt aika samanlailla kuin keskimmäisellä eli omaan huoneeseen ja isimies ”tassuttanut”, asteittain yöt parantuneet. Nyt vauva 10 kuukautta ja nukkuu n.20.00-05.00, viiden aikaan annan tissiä ja nukkuu n. Kahdeksaan. Oon ajatellut ettei aamuyötissistä haittaa, katsotaan sitten vuoden ikäisenä sen pois jättämistä. Mun ohje on johdonmukaisuus eli jos päättää imetystä vähentää yöllä silloin pitää siitä kiinni! Onneks isimies on tässä ollut meillä tärkeänä tukena koska mä olisin usein ”luovuttanut” ja antanut tissiä. Onhan se hetken miehellekin rankkaa kun joutuu heräämään hyssyttämään vauvaa mutta hetken päästä kaikki nukkuu paremmin. Toinen mun vinkki on että jos toinen aikuinen voi herätä hyssyttämään vauvaa, se auttoi ainakin meillä kun vauva ei ”haista” ja aisti maitohanoja vieressä? kolmas on juuri tuo että oppii nukahtamaan ilman tissiä, meillä on sitä tehty ja helpottaa iltoja? Tsemppiä kaikille yöheräilijöiden kanssa ”kamppaileville”? ja senkun itsekin oppis että menisi ajoissa nukkumaan…
Meillä aloitettiin 6kk nyt Anna Whalgrenin nyt nukutaan-unikoulu, josta löytyi kokemuksia vauvapalstoilta. Protestoiminen kesti kaksi päivää, jonka jälkeen on nukkunut koko yön heräämättä klo 21-8. Samaan aikaan loppui yösyöminen, joka oli ennen noin 30 min välein. Suosittelen lämpimästi lukemaan kirjan 🙂
Hyvältä kuulostaa teidän meno, toivottavasti yöt jatkaa paranemistaan! Toi oma aikaisempi nukkumaan meno on kyllä haastavaa, pitäis itsekin lopettaa tää kukkuminen ?
Mä opin hiljattain, että pelkkä yösyöttöjen lopettaminen ei olekaan unikoulu, joten me ei kai olla varsinaista unikoulua sitten pidetty. Pikkuhiljaa alettiin kesällä vähentää yösyöttöjä niin, että isi heräsi aina ensin rauhoittelemaan ja jos se ei riittänyt niin annoin maitoa. Tää toimi meillä tosi hyvin, vaikka riskinähän oli se, että vauva oikein oppisi vaatimaan maitoa. Tällä saatiin rajattua yösyötöt yhteen aamuyön imetykseen, kunnes sitten iski flunssa, hampaita, hulinaa mitä ikinä, ja yöt oli taas rikkonaisempia. Vuoden iässä tissi ei enää edes riittänyt uudelleen nukahtamiseen, ja 1v1kk iässä sitten lopetettiin yösyötöt kokonaan. Meillä tää oli lopulta äidille isompi pala kun vauvalle ? Tehtiin klassisesti eli menin toiseen huoneeseen nukkumaan korvatulpat korvissa ja isi hoiti kolme tai neljä yötä kaikki heräilyt. Yhtenä aamuna uni ei tullut enää 4.30 jälkeen, mutta muuten poika oli ihan sujut ratkaisun kanssa. Kokonaisia öitä meillä ei edelleenkään (1v2kk) nukuta, mutta ehkä vielä joskus ?
Hirveen pitkä tarina tuli, mutta siis tällainen lempeä unikoulukokemus meillä ?