Mulla on pitkään jo pyörinyt tää idea mielessä, ja pikkuhiljaa ehkä aletaan olemaan niillä ystävyysleveleillä näiden blogimamojen kanssa, että tää postaus on hyvä toteuttaa just nyt. Tunnetaan toisemme jo suhteellisen hyvin ja jokainen osaa ottaa toisten jutut myös huumorilla tarpeen tullen. Meidän porukka koostuu kuudesta naisesta, jotka ovat samaan aikaan niin samanlaisia, mutta samalla jokainen myös niin uniikki oma persoonansa. Meistä on hioutunut puolessa vuodessa tosi tiivis porukka, ja näistä naisista on tullut mulle ystäviä, korvaamaton voimavara arjessa. Oon superonnellinen että ollaan löydetty toisemme! Siispä nyt haluan kertoa teille lukijoille millaisia nää superihanat tyypit on mun silmin.
Aloitetaan nyt sitten tosta bloginaapurista Melinasta, kavereiden kesken Mellusta. Mä löysin Mellun blogin jo oman blogin alkuaikoina, itseasiassa taidettiin aloitella kirjoittelu suht samoihin aikoihin. Blogissa mut sai koukkuun ekana ihanat reseptit (joita kaivataan lisää!!) ja kauniit kuvat. Minea oli silloin vielä niiin pieni, ja kun itse olin tuohon aikaan raskaana kävin usein ihastelemassa heidän vauva-arkeaan joka oli itselle vielä pelkkä haave. Melinalla on myös tosi rento ote kirjoittamiseen ja tykkään sen tavasta blogata isosti. Tällä naisella on tosi vahvat mielipiteet ja oma tyyli niin pukeutumisessa kuin sisustamisessakin. Mellun kanssa ei välttämättä kannata lähteä väittelemään, sillä siinä voi helposti jäädä alakynteen. Melinalla on myös oma Niko niinkuin mullakin. Mikä on välillä vähän hämmentävää kun puhutaan Whatsappin ryhmäkeskustelussa joskus myös niistä MIEHISTÄ ja molemmat jauhetaan samaan aikaan Nikosta, molemmat omistaan tietty. Kummallisin ja hassuin puoli Melinassa on se, että hän on tosi jämpti ja säntillinen tyyppi, mutta silti meidän porukan treffatessa lähes joka kerta myöhässä. Mellussa ihailen erityisesti elämän asennetta, ei stressaa turhista ja on onnellinen juuri siitä mitä hänellä on. Huippu tyyppi ja niin upea ilmestys raskaushehkuissaan! Kohta meidän porukassa on vauva, ihanaa!
Katriina on oikea mysteerinainen. Se on ihan uskomatonta miten paljon uusia puolia ja juttuja tuosta tyypistä paljastuu tasaisin väliajoin. Jos joku on elämänsä aikana ehtinyt tehdä ja kokea niin se on Katriina. Vahva, sisukas, herkkä ja inspiroiva ihminen. Katriina on meidän porukasta ehkä se hillityin tyyppi, mutta tilanteen tullen myös tästä naisesta irtoaa ääntä ja heittäytymistä. Katriinalla on tosi vahva elämäntyyli jossa suurta roolia näyttelee hyvinvointi. Tarpeen tullen häneltä saa hyviä vinkkejä jos joku omassa kropassa tai ruokavaliossa tökkii. Muutenkin oli asia mikä tahansa, Katriina on valmis auttamaan. Tietyllä tavalla K on myös aikamoinen tuuliviiri, toisena päivänä hän saattaa ripustaa olkkarin seinälle uudet taulut ja kyllästyä niihin heti seuraavana päivänä. Tän naisen seuraavia liikkeitä on ihan mahdoton ennustaa! Mutta juuri se tekeekin Katriinasta niin mielenkiintoisen persoonan. Mä ihailen Katriinan tapaa tehdä ihan normiarjesta astetta kauniimpaa ja se inspiroi usein myös itseä kiinnittämään huomiota niihin pieniin juttuihin joilla saa arjesta entistäkin ihanampaa.
Paula on ihana. Herttainen. Tän symppiksempää tyyppiä saa etsiä. Paulan blogin mä taisin löytää vasta Milan syntymän jälkeen jolloin he odottivat Jonatania. Blogissa mä taltuttelin omaa aikaista raskauskuumetta ja seurailin Paulan masun kasvatusta. Ihastuin aitoon ja kauniin arkiseen kirjoitustapaan kertoa asioita. Myös kaikki asu- ja kotipostaukset oli mun lemppareita. Ensi kertaa me sitten tavattiin viime keväänä Tampereen Minimuotikirppiksellä niinkuin oikeastaan myös Mellun kanssa. Paula oli juuri sellainen tyyppi mitä blogin kautta oli välittynyt, mukava ja helppo. Sellanen ihminen kenen seurassa mä viihdyn tosi hyvin, juttua riittää aina ja inspiraatiota elämään jaetaan puolin ja toisin. Ihailen suuresti Paulan sitkeyttä erityisesti Jonatanin imetysurakan keskellä, musta ei olisi rehellisesti sanottuna varmastikkaan ollut tuohon rumbaan. Hattu nousee mun päästä ehdottomasti, teet hienoo työtä! Paula on tosiaan erityisen herttainen tyyppi, mutta myös se vähän pimeämpi puolikin löytyy, nimittäin tarpeen tullen tää nainen osaa olla myös aika rääväsuu, mut pelkästään hyvällä tavalla. Kyllä tietyissä tilanteissa ärräpäät saakin lentää, ei tunteita pidä patoa sisälleen! Paula on aikalailla juuri sellainen kolmekymppinen joka mä haluan tulevaisuudessa olla.
Lauran oon tuntenut/tietänyt tästä porukasta pisimpään. Meillä on iso kasa yhteisiä tuttuja ja pelattiin myös samassa sarjassa salibandya nuorempana, mutta eri jengeissä. Monen monta vuotta kuitenkin kului välissä ennen kuin ystävystyttiin. Siihen tarvittiin, mitäs muuta kuin lapset. Mun raskausaikana käytiin kirppareilla yhdessä ja Milan syntymän jälkeen pidettiin vauvatreffejä. Lauran kanssa oli alusta asti helppo tulla juttuun, yhdistihän meitä lapsien lisäksi myös bloggaus. Oikeastaan Laura olikin mun eka ”blogikaveri”. Laura on meidän porukan koirahullu ja aktiivisin harrastaja. On ollut upeeta huomata miten reippaasti hän jaksaa vuorotyön, perheen ja tuoreen parisuhteen lomassa myös pitää huolta koiristaan. Tossa kompleksissa on nimittäin varmasti paljon aikataulutettavaa ja säädettävää, eikä monesta varmasti olisi noin hektiseen elämään. Reipas ja toimelias nainen kaikin puolin! Laurassa ihailen myös sen elämänasennetta, se ei ota elämää, itseään eikä muita ympärillä liian vakavasti. Hauskin juttu mikä Laurasta on jäänyt mieleen, on ne lukemattomat herkkulakot joita neiti on kuuluttanut myös blogissaan, mutta jo parin päivän päästä kertonutkin visiitistään Pandan tehtaalla. Laura on superonnellinen just tällä hetkellä, ja mä oon niin ilonen koko porukan puolesta kun uusi onni löytyi pian. Sä ja Mimosa ootte kaiken hyvän ansainneetkin!
Evelina, Eve tai Lina. E on aikamonen tehopakkaus, opiskelua, duunia, perhettä, blogia ja uutta kotia. Silti tää nainen jaksaa aina hymyillä kun hänet tapaa. Evelina on niin lämmin ja aito ihminen, minkä varmasti ootte aistineet myös Kultahippu-blogista. Tää nainen on tosi miellyttävää seuraa, ja vaikka kauaa ei olla tunnettu niin mulla on ensihetkistä asti ollut sellanen fiilis, että tälle tyypille vois kertoo mitä vaan. Käsittämättömän esteettisen silmän omaava E hellii meitä usein illanvietoilla kauniissa kodissaan ja järkkäilee kaikkea spesiaalimpaa kivaa koko porukalle. Kultahippulassa kyläillessä ei ole tarjolla koskaan pelkkää kahvia, vaan pöytä notkuu usein toinen toistaan herkullisemmista snackseista. Kulunut syksy ja talvi on ollutkin allekirjoittaneelle usein vähän haastavaa kun kyläreissuilla on saanut passata vastustamattomia herkkuja. Mä voisin jollain tavalla ehkä kutsua Evelinaa meidän porukan äitihahmoksi, ei pullantuoksuisuuden takia vaan sydeämellisyytensä ansiosta. E jaksaa kuunnella kaikkien jutut tunteella ja jakaa aina myös oman näkemyksensä asiaan kuin asiaan. En voisi olla iloisempi siitä, että kohta voin kutsua Evelinaa myös naapuriksi!
Tietyt piirteet yhdistää meidän koko porukkaa ja niitä en erikseen alkanut jokaisen kohdalle kirjoittamaan. Usein meidän porukassa hallitsee aikamoinen joukkohysteriä asioiden ympärillä. Meillä on loppupeleissä niin sama maku asioiden ja materian suhteen, että on melkoinen ihme ettei esim. pukeuduta kaikki lähes identtisesti. Sisustaminen on toinen juttu, joku löytää kivan jutun kotiinsa ja kohta se on lähes kaikkien kotona. Välillä se on todella huvittavaa, näin kävi esimerkiksi huonekuusen kanssa joulun aikaan, samoin Ikean Bestå tv-taso löytyy kohta myös meiltä ja sen jälkeen Laura taitaa olla ainut jonka kotoa ei vielä tuota löydy. Jokainen meistä on myös tosi perhekeskeisiä tyyppejä, perhe menee asiassa kuin asiassa jokaisella edelle. Tässä porukassa osataa väitellä, välillä ehkä vähän jopa pientä sanaista nahinaakin on havaittu, mutta pääsääntöisesti meillä on aina ihan sika kivaa yhdessä ja nuo tiukat keskustelut vaan rikastuttaa tätä ystäväporukkaa. Sehän kertoo vaan siitä että osataan olla omia itsejämme toistemme seurassa ja kertoa omat mielipiteet avoimesti vaikka olsimmekin jostain erimieltä!
Oon aidosti kiitollinen siitä, että oon saanut tutustua näihin naisiin. Todella nopeasti tästä porukasta on tullut todella tärkeä toinen ystäväporukka johon mulla on kunnia olla osallisena. Kiitos teille tytöt että ootte mun ja meidän elämässä! ♥ Ja nyt mä haastan kaikki teidät, Melina, Katriina, Laura, Paula ja Evelina kirjoittamaan vastaavan postauksen omiin blogeihinne. Ois hauska päästä lukemaan, kuinka kaikkien kertomukset eroavat toisistaan vai onko ne ihan identtisiä?
No mutta, mitäs mieltä te siellä ruudun toisella puolen ootte? Onko tyttöjen blogien kautta saanut samanlaisia viboja mitä mä kerroin? Löytykö jollekin kenties postauksesta uusia tuttavuuksia lukulistalle? Mahtavaa keskiviikkoa kaikille!
Pusuja sinne! Enkä mä aina tunne olevani niin tehokas 😉 Mies on!
<3 kyllä sä oot!
Voi murua <3!! Tää oli niin hauska lukea, ja kaikki piti niin hyvin paikkansa kaikkien osalta! Omasta puolesta puspus, olitpas kirjoittanut kauniisti! Ja kuten sanottu, tää sama oli myös mulla mielessä joten ehdottomasti tartun tähän :)!
<3 kiva kun kaikki sytyitte näihin ja tunnistitte itsenne ja muut! Ihanat oot! Mä niin ootan sun ja muiden postauksia 🙂
Olipa kiva postaus :)! Kaikkien heidän blogejaan oonki lueskellut jonkinverran,Paulan blogii muistaakseni pisimpään. Ihana porukka teillä <3
Kiva että tykkäsit 🙂 Totta, meillä on kyllä ihan superposse <<3
Tää on niin huippu, ja täysin osuvia kaikki! :DD
Hyvä että osu ja uppos 😀
Hauska postaus! En olekaan näiden naisten blogeja lukenut, mutta nyt tämän luettua on pakko käydä kurkkimassa! 🙂
Kiva että tästä löyty uusi tuttavuuksia 🙂
Ihana oot Essi! Ihan tippa tuli linssiin! <3
<3 <3 ihana sä!!
Tää oli tosi kiva postaus! Mä en ole paulan blogia koskaan lukenut, muiden kyllä. Ps. Asutaan muuten melkein naapuritaloissa oon huomannut, tosin tehän kohta muutattekin jos kaikki hyvin menee kauppojen suhteen! 😉
Mukava kuulla 🙂 Kannattaa Paulankin juttuja käydä lukemassa, ihana blogi!
Ahaa, no mut hei jos joskus törmätään niin tuu vaan rohkeesti moikkaa :))
Ei nyt liity aiheeseen, mutta oliko Milalla semmoinen punainen vk haalari valkoisilla pilkuilla? Muistatko merkkiä tai mistä on ostettu? 🙂 se oli ihana!
Oli joo viime keväänä, se oli ihan Cirafin haalari. 🙂 Ja hyvin toimi meillä kun Mila ei niin älyttömästi temunnut missään. Sokokselta se silloin ostettiin.