Maanantaina havahduin tarkistamaan meidän pikku neidin 8kk neuvola-aikaa, mulla oli vahva fiilis että aika olisi vasta ensi viikolla 25.päivä, mutta näin ei ollutkaan. Onneksi tarkistin asian sillä neuvola olikin jo tämän viikon tiistaina, lähellä oli että käynti olisi mennyt ohi. Musta tuntuu että olen alkanut kärsiä uudestaan raskausaikana tutuksi tulleesta huonomuistisuudesta. Toivottavasti en ole ainut pienen lapsen äiti jonka elinehto on kalenteri jonne merkitä kaikki menot ja tärkeät jutut, muuten ne unohtuisivat lähes 100% varmuudella…
Edellisestä neuvolasta oli kulunut jo lähes kaksi kuukautta, sillä nykyisessä neuvolajärjestelmässä ei ainakaan täällä Jyväskylän seudulla enää ole 7kk neuvolaa. Ja tästä ne vain jatkossa harvenevat, pyynnöstä saa 10kk neuvolan, muutoin seuraava olisi vasta 12kuisena. Minä tietenkin varasin meille tuon 10kk neuvolan ja vitsailinkin neuvolatädille että pitääkö tässä alkaa lisää lapsia vääntämään että saa käydä useammin neuvolassa. Jotenkin oon ihan tykästynyt meidän neuvolaan ja mielelläni kävisin edelleenkin kerran kuukaudessa mittailemassa Milaa ja juttelemassa terkan kanssa meidän kuulumisista.
Käynti muuten meni mukavasti ja kaikki oli meidän tirppanalla mallillaan. Puntarilla käytiin ja muutkin mitat saatiin. Neuvolakorttiin tuli uusia merkintöjä jotka näyttivät tältä;
Päivämäärä: 18.2.14 (31.12.13)
Paino: 8100g (7470g)
Pituus: 70cm (67,9cm)
Pipo: 45cm (44cm)
Lääkäri kirjoitti korttiin, ”Terhakka tyttö. Ryömii, pyrkii seisomaan tukea vasten. Pinsettiote tulee ja lonkat ok. Hyvin kasvaa.” Vähän niukasti taas tuli teksitä, oli kyllä melko vähäsanainen lääkäri kyseessä noin muutenkin. Pääasia kuitenkin että neiti nöpöllä on kaikki hyvin ja kasvaa oman käyränsä mukaan.
Mulla on aivan jäänyt blogin puolella hehkutus meidän uudesta taidosta, nimittäin pikku mimmi on ruvennut nousemaan tukea vasten ! Seisominen on niin jees ettei mitään muuta tällä hetkellä haluaisi edes tehdä. Hetken olisi kyllä voinut neiti pysyä vielä lattiatasolla, äitiä vähän nimittäin hirvittää tuo meno. Pää kolisee ja varomattomasti seisaaltaa kaadutaan miten sattuu alas. Huhhuh, konttauskypärä ostoksille sitä on varmaan lähdettävä, vai miten tuota pikku päätä voisi varjella ?
Emmi // And Something Daily sanoo
Meidän muruilla on melkein identtiset mitat!!
Onnea Mila <3
Essi // Pieces of Miracles sanoo
Oo niimpä onkin <3 samaa tahtia kasvavat meidän prinsessat ! Kiitos <3
rosalienism sanoo
Mila on niin soma! :> onko se vaan niin että pojat on isompia vai onko meille tulossa joku jättiläinen ku jätkä 4kk oli 8060g ja 66,8cm 😀
Essi // Pieces of Miracles sanoo
Hih niin tuo typy kyllä on <3 Oi teillä on siellä oikein hyvän kokoinen jäpikkä 😉 Mutta siis kyllähän pojat on usein paljon jykevämpiä kuin typsyt !
Sarkku K sanoo
Minäki oon pohtinut tuota kypärän hankintaa, alkaa turhan usein pää kolahtamaan joka ikiseen eteen sattuvaan kulmaan, kun ei tasapaino vielä pidä – ja meillä vasta noustaan polvilleen kurkottelemaan. 🙂
Essi // Pieces of Miracles sanoo
Mä ajattelin kyllä että tuo kypärä on ihan viimeinen vaihtoehto, ensin pehmustellaan kaikki vaaralliset kulmat ja toivotaan että tuo meno vähän rauhottuisi 🙂
Anonymous sanoo
Meillä kun alko tyttö kiipeillä niin laitettiin päivisin meidän parisängyn iso petari olkkariin, ihan sohvan, pöydän yms lähelle että jos aina ei ehdi nappaamaan niin muksahtaa pehmeästi. 😀 Toimii tähän hätään. Mä kun tiiän että meillä suututtais kovaa jos joutua pitää kypärää. 🙂
Essi // Pieces of Miracles sanoo
Mainio idea hei 🙂 Juu ei tuo kypärä ihan heti ole meillekkään muuttamassa 😀
Anonymous sanoo
Täytyy kyllä sanoa etten ymmärrä tuota konttauskypärää. Minulla on kaksi lasta ja kyllähän se kolisee..opettelu vaiheessa varsinkin mutta siitäpä he just oppivat varomaan 🙂
Essi // Pieces of Miracles sanoo
Tuo konttauskypärä oli sellainen mistä arvasin että syntyy keskustelua 🙂 ja ei se meillekkään ole ihan heti muuttamassa jos vaan ilman pärjätään mahdollisimman pitkään !
Anonymous sanoo
Vauvat joustaa, vähän ku antaa kops ahdella niin ei Tuu liian herkkistä 😉 ja ennen ku kukaan alkaa huudella, niin tottakai sillein ettei mitään pahempaa haaveria satu, mut meillä kyllä mennään muka joka päivä n. 100 kertaa jopa eikä vaan yksinkertaisesti ehi joka paikkaan koko ajan seuraamaan! Tottakai lohdutetaan jos ehtii sattumaan, mut yleensä säikähtää enemmän aikuisen päivittelyä ku itse kopsahdusta….
Essi // Pieces of Miracles sanoo
Näinhän se varmasti on joo, täytyy vaan pitää kädet ristissä että pahemmilta haavereilta vältyttäisiin 🙂 ja toi on kyllä niin totta että ainakin meillä Mila säikähtää enemmän mun säikähdystä kun sitä tömäystä 😀
Anonymous sanoo
Nyt on pakko kommentoida, kun miehen kans just tänään puhuttiin tuosta konttauskypärästä. Meillä siis 5kk ikäinen tyttö, joka on alkanut nyt liikkua enemmän ja sitä mukaa myös pikkumuksut on lisääntyneet, milloin nenä nöksähtää maahan, milloin pää kolahtaa kääntyessä jne.. Mut mie oon sitä mieltä, että nuo pikkukolhut kuuluu asiaan, elämään ja kasvamiseen. Tietenkään en toivo lapselle mitään ikävää, mutta ei niiltä voi välttyä, ei silloin kun opettelee liikkumaan, eikä myöhemminkään. Siksi miusta tuo konttauskypärä on aika turha; se ei opeta lasta varomaan, kun ”iskut” on pehmustettu, kun ei se lapsi koko elämää voi sitä kypärää päässä pitää 😀 miun mielestä järkevämpää on suojata terävimmät pöydänkulmat yms mihin lapsi oikeesti voi pahasti ittensä satuttaa, ja totta kai muutenkin vahtia, mutta lapsen pitää myös oppia että kun touhuaa, niin silloin voi myös kolahtaa ja sitä myöten oppia myös olemaan varovainen 🙂 toivottavasti hoksaat mitä yritän sanoa, on nimittäin nää mamma-aivot niin jäässä että ei meinaa ulosanti olla kovin järkevää 😉 ps. Teiän typy on hirmu suloinen ja siun blogi on tosi kivaa luettavaa! 🙂
Essi // Pieces of Miracles sanoo
Totta puhut ! 🙂 ja näin meillä myös toimitaan nyt alkuun varmasti, tuo kypärä on ihan viimeinen vaihtoehto.. Kyllä mä hiffasin heti mitä kirjoituksellasi hait, nou hätä 😉 Kiva kuulla, ja toivottavasti tykkäät jatkossakin lueskella !
Mari / Ja hän sai nimen äiti sanoo
Onnea 8-kuiselle! Ja hienosti tyttö kasvaa. 🙂 ei mitään konttauskypäriä, eihän sitä muuten opi varomaan. Kolinaa kestää hetken ja sitten opitaan laskeutumaan. Meillä juuri samat jutut olleet meneillään! 🙂
Essi // Pieces of Miracles sanoo
Kiitos Mari <3 Vaikka vielä muutama päivä onkin tuohon 8kk ikään 😉 Jes, ei me vielä tuota olla hankkimassakaan.. lähinnä halusin tuolla kommentilla herättää vähän keskustelua 😀
Anonymous sanoo
Mulle yks fyssari sano, että ne konttauskypärät on alun perin tarkoitettu erityislapsille. Pärjäätte varmasti ilmankin.
Essi // Pieces of Miracles sanoo
Niin varmasti pärjätäänkin, mustelmilta ei olla vältytty mutta eiköhän tässä pahemmilta haavereilta hope so vältytä 🙂
Anonymous sanoo
Ei muuta kuin lisää lapsia tekemään, niin pääset sinne neuvolaan useammin 😉
Essi // Pieces of Miracles sanoo
Hah ei kai siinä muu auta 😀 ei kai, kyllä tuosta neuvolasta varmaan vieroittuu tässä kun aikaa kuluu.
Anonymous sanoo
Edelleen aika samankokoinen on tää Milan kaksoisolento poika (paitti, että nyt muksut alkaa jo näyttää eriltä, eivät taidakaan olla sukua). Meillä 8kk mitat 7980g, 71cm ja pipo 45,1cm. Samuel ryömii kovasti, nousee istumaan, mutta ei seisomaan. Mila on kyllä niin nätti tyttö!
Essi // Pieces of Miracles sanoo
Aika yksyhteen kyllä meidän beibit kasvaa ! Ja varmasti kasvaessaan rupee enemmän eroamaan toisistaan kun eivät enää ole ihan niin vauvoja ! Hauska juttu kuitenkin että ovat olleet huomattavan yhdennäköisiä. 🙂