Kuinka moni muistaa vielä tämän postauksen tasan kolmen vuoden takaa? Halusin nostaa aiheen framille blogissa tämänkin raskauden aikana, sillä mun mielestä on tärkeää pitää ääntä välillä myös ei niin helpoista ja kevyistä aiheista. Etenkin kun tiedän, että siellä lukee liuta juuri tälläkin hetkellä vauvaa odottavia äitejä, ja osa saattaa painia näiden asioiden kanssa.
Päihteet ja odottavat äidit on Suomessa surullisen tuttu kombo – juuri vähän aikaa sitten julkaistiin tutkimustulos joka kertoi mm. karua kieltä siitä, että meillä odottavat äidit tupakoivat Pohjoismaista eniten. Millaisia ajatuksia tulos teissä herättää? Itseä tuo fakta suoraan sanottuna ja kaunistelematta oksettaa. Repostaan alkuperäisen postaukseni nyt tosiaan kolmen vuoden takaa, jolloin olin juuri blogin vasta pistänyt alulle. Se näkyykin aika hyvin kirjoitustyylista, mutta vaikka omia silmiä särkee lukea tätä, on se ihanan spontaanisti kirjoitettu. Nykyään kirjoittaisin varmasti enemmän harkiten ja järkevämmin, mikä ei aina oo niin hyväkään asia. Olispa muuten huippua osata vielä useammin olla miettimättä liikaa ja kirjoittaa yhtä spontaanisti kaikesta kuin alkuaikoina!
PÄIHDEMUTSIT, RASKAANA JA RAPPIOLLA? 26.3.2013
”Tartun nyt aiheeseen joka saa mut näkemään enemmän punaista kuin mikään asia mies muistiin. Päihteitä käyttävät äidit, niin raskaana olevat kuin lapsien silmien edessä. Tää on asia mitä tuskin koskaan tulen ymmärtämään, oli kyse sitten alkoholista, lääkkeistä, huumeista tai vaikka ”vaan” tupakasta. Tän postauksen tarkoitus ei ole missään nimessä loukata ketään, mutta jos joku tuntee piston sydämmessään niin se on mun mielestä ihan oikein jos on aihetta.
Ensimmäisellä neuvola käynnillä sain täytettäväkseni kyselyn jossa käytiin läpi raskauden edeltävän vuoden päihteiden käyttöä. Vastasin kyselyyn täysin rehellisesti, ja ylitin nämä ”riskipisteet”, näiden pisteiden ylittämiseen ei tosissaan paljon tarvita. Tämä tarkoitti myös siis sitä että edessä oli HAL-lääkäri (HAL – huumeet, alkoholi, lääkket) käynti, jonka koin todella nöyryyttäväksi, sillä minulle tuli olo että tämän kyselyn perusteella minulle lyötiin heti ”alkkis mutsi”-leima otsaan. Nämä tunteet olivat varmasti luonnollisia sillä ikinä mikään päihde ei ole ollut minulle ongelma, ja näin tämä lääkärikin totesi tällä käynnillä. Lääkäri myös sanoi että näille HAL käynneille joutuvat useimmiten nämä ”ei ongelma”-tapaukset, koska oikeasti päihteitä käyttävät odottajat valehtelevat kyselyn vastukset ja eivät siis jää kiinni. Marraskuussa kun tuo ensimmäinen neuvola oli, olimme Nikon kanssa olleet yhdessä noin puolisen vuotta ja alkoholin käyttöni oli vähentynyt hyvin radikaalisti jo ennen plussausta. Ennen kun aloimme seurustella vietin tyttökavereideni kanssa melko villiä sinkkuelämää, lähes joka viikonloppu juhlittiin eli alkoholi kuului myös asiaan. Alkoholin lisäksi kului myös tupakkaa, tämän kertominen julkisesti on minulle jotenkin todella noloa. Vaikka ennen raskautta tupakoinkin melko vakituisesti, se on aina ollu mielestäni etenkin naisella hyvin ällöttävä tapa ja olen sitä salaillut läheisiltäni aina. Koskaan en ole esimerkiksi äitini nähden polttanut.
Minulle on aina ollut täysin selvää että päihteiden käyttö loppuu täysin seinään kun rupean odottamaan lasta, ja näin kävikin. Viimeisen tupakan poltin plussausta edeltävänä iltana, ja plussan jälkeen minulla ei ole tullut pieneen mieleenkään kärytellä yhtäkään savuketta. Minulla tosin on varmaan käynyt myös ns. hyvä tuuri etten ole kärsinyt mistään vieroitusoireista. Itselläkin siis kun on tupakan kanssa historia niin en jotenkin osaa silti käsittää miten osa äideistä ei vaan ”pysty” lopettamaan tupakointia edes raskauden ajaksi. Ymmärrän sen välinpitämättömyyden omaa terveyttä kohtaan, mutta miten pystyy sivuttamaan ne kaikki kauheat asiat mitä tupakointi voi tehdä pienelle uudelle elämän alulle joka masussa kasvaa ? Se ei vaan mene mun tajuntaan.
Liviltä tuli viime vuoden puolella hyvä britti dokumentti sarja – Raskaana ja rappiolla, siinä käsiteltiin joka jaksossa tupakoivia, alkoholia käyttäviä ja ylipainoisia roskaruokaa mättäviä äitejä ja heidän tarinoitaan. Teki usein hyvin pahaa katsoa tuota ohjelmaa, tosin Briteissä tämä ”valistus” esimerkiksi tupakoinnin vaaroista on ihan lastenkengissä verrattuna Suomeen. Yhdessä jaksossa näytettiin esimerkiksi miten vauva sätkii vimmatusti masussa kun äiti polttaa tupakkaa, vauvan hapen saanti vähenee hyvin radikaalisti, kuin nyrkillä puristaisi napanuoraa. Tottakai tupakoinnin lopettaminen voi olla todella todella vaikeaa, etenkin jos on monia vuosia jo tuprutellut, mutta loppu peleissä olen sitä mieltä että se on vain asenteesta kiinni ja luonteen lujuudella pääsee tässäkin asiassa pitkälle.
Alkoholille minulla on raskauden aikana nollatoleranssi. Jouluna ja uutena vuotena nautin pari lasia alkoholitonta viiniä. Tässä asiassa minulla ei heru kyllä minkäänlaista sympatiaa juopotteleville odottaville äideille. Ja samaa mieltä olen myös lapsien silmien alla ryyppäämisestä, en halua että oma lapseni joutuu ikinä katsomaan vierestä kun äiti tai isi on ”vähän huppelissa”.
Päihteiden käyttö ylipäätään raskaana, on mun päässä yksi itsekkäimmistä teoista mitä odottava äiti voi tehdä. Jo pienikin käyttö luo mielettömiä riskejä mahassa kasvavan vauvan kehitykselle. Tämä ei ole pelkästään mun mielipide vaan karu fakta.
Raskauden jälkeen aion jatkaa savutonta elämää, samoin alkoholi pysyy myös poissa suurimmalti osin. Toki viikonloppuisin voi rentoutua viinilasillisella ja joskus tulevaisuudessa kun lähtee tuulettumaan ilman lasta/lapsia voi ottaakin useamman lasin, mutta humalahakuinen biletys on nyt mennyttä elämää, ja hyvä niin.
Painotan vielä että, tarkoitukseni ei ole ketään kirjoituksellani loukata ja pahoittelen jos jota kuta loukkasin. Nämä ovat minun mielipiteitäni eikä hyökkäys ketään kohtaan. Tää on ollut vain asia mistä olen halunnut purkautua jo pitkään, sillä tää aihe tosissaan pistää mut kiehumaan. Ja tuskin olen ainoa ?
Anyway, jos lukijoista löytyy näiden asioiden kanssa painivia odottajia, haluan vain toivottaa tsemppiä ! ♥ Koska se vähentäminen ja lopettamisen yrittäminenkin on jo paljon parempi asia kuin se että jatkaisi vain samaa rataa.”
Omat fiilikset on lähes samat näin kolmen vuoden jälkeenkin, mitä tulee odotukseen. Omille lapsilleni en halua tehdä kuitenkaan esim. alkoholista tabua. Toivon, että osataan opettaa niin että esim. viinilasi ruoan kanssa, tai saunaolut on ihan fine – tai ylipäänsä kohtuukäyttö. Ja kyllä mä tykkään edelleenkin käydä muutaman kerran vuodessa ihan kunnolla tuulettumassa tyttöjen kanssa, ja väitän että se tekee meille äiti-ihmisillekin vaan hyvää silloin tällöin. Se ei vaan sitten ole yhtään lasten silmille sopivaa puuhaa se!
Edelleenkin kuitenkin katseeni on hyvin kapea mitä tulee odotukseen ja päihteisiin – näistä kahdesta asiasta ei pitäisi edes joutua puhumaan samassa lauseessa. Mites siellä, jaksoitteko lukea tän pienen avautumisen? Millä fiiliksin ja mitä tunteita aihe herättää?
SEURAA BLOGIANI, FACEBOOKISSA, BLOGLOVINISSA JA INSTAGRAMISSA + SNAPCHAT: @ESSIPIECES
Todella hyvä postaus tärkeästä aiheesta! Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Kun olimme ensimmäisen raskauden (joka myöhemmin päättyi keskenmenoon) tiimoilta neuvolassa, vastasi mieheni todenmukaisesti päihdekyselyyn; se syyllistämisen määrä oli ihan järkyttävää. Itsehän kaunistelin omia vastauksiani, koska osasin odottaa seurauksia.. Mielestäni on normaalia lapsettomana ihmisenä viettää alkoholipitoisia viikonloppuja puolison ja kavereiden kanssa, myöskin kyselyssä ”riskinä” olevat kerta-annokset ovat todella alimitoitettuja (tämä kokemus omasta elämästä ja kaveripiiristä ja kellään ei taatusti ole alkoholiongelmaa). Tietysti on päivänselvää että käyttäytyminen muuttuu lapsen synnyttyä. Me vaihdoimme tähän toiseen raskauteen (la 30.8. <3) "neuvolatätiä" koska koimme syyllistämisen niin ahdistavana. En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä jotka käyttävät päihteitä raskausaikana; itse ainakin tekisi niin pahaa jokaisen huikan/henkäisyn aikana että en kykenisi siihen. Meitä on todellakin moneen junaan, sellaisia ihmisiä joilla on riippuvuus niin vahva, pitäisi ehdottomasti pystyä jotenkin auttamaan!
Olipahan hauska lukea sun vanhempaa ´´tuotantoa” ! Huomasi kyllä erilaisen kirjoitustyylin, mutta eipä tuokaan mikään kamala ollut! 🙂
Oon ihan täysin samoilla linjoilla sun kanssa! Itse olin tupakoinut kolme vuotta, kun plussasin. Raskaus ei ollut suunniteltu, joten menin jokseenkin shokkiin silloin 16-vuotiaana. Asuin koulun asuntolassa ja menin äkkiä solu kaverin luokse näyttämään testiä ja siitä yhdessä tupakalle. Sanoin kaverille, että tää on viiminen ja annoin kaikki loput tupakat hänelle. Koko raskaus ajan olin polttamatta, mutta n.2kk synnytyksen jälkeen (kun imetyskään ei onnistunut) retkahdin aloittamaan uudelleen. Näin jälkikäteen ärsyttää ihan tosi paljon että aloitin…
Kuitenkin olen sillälailla tarkka, että kukaan ei polta lapseni lähellä, edes minä tietenkään (okei kadulla vähän vaikea vieraita ihmisiä alkaa kieltämään, mutta varmaan tajuat).
En kyllä ymmärrä ihmisiä, ketkä juo/polttaa/käyttää jotain muuta rakausaikana, enkä yhtään sen enemää ymmärrä näitä mammoja, jotka työntää vaunuja/kulkee lapsen kanssa ja vetää sauhuja samalla…
Täällä on kyllä ihan samanlaiset fiilikset!
Kaikista älyttömintä mitä olen ikinä kuullut on, että odottava äiti on kertonut LÄÄKÄRIN sanoneen, että on turvallisempaa jatkaa tupakointia raskausaikana kuin lopettaa seinään! Ihan vain, koska tupakointia on jatkunut useita vuosia. Täyttä p*skaa sanon minä! Tuon turvin tiedän kahden poltelleen menemään. En voi ymmärtää u.u
Olen kuullut myös, että usein lääkärit ovat sanoneet tupakoinnin jatkamisen olevan turvallisempaa kuin seinään lopettaminen. Jos monia monia vuosia tupakoinut äiti yhtäkkiä yrittää lopettaa tupakointia, niin siitä seuraa vaan hirveää stressiä ja vieroitusoireita, jotka voivat olla vauvalle vaarallisempia.
Itse olen myös ehdottomasti sitä mieltä, että tupakointi ja muut päihteet tulisi lopettaa raskauden ajaksi. Meidän suvussa on nainen, joka on polttanut tupakkaa n. 15 vuotta tauotta ja kun hän tuli raskaaksi niin hän vain vähensi tupakointia huimasti ja minusta se oli jo todella hienoa!
Ihan mahtava teksti! Samoja fiiliksiä täällä ja minulle iskee aina kamala inhotus, jos näen esimerkiksi vaunuja työntävän isän/äidin tupakoivan. En vain ymmärrä, että miten kehtaa tehdä noin.
Mä nään kans punaista kun katson päihteitä käyttäviä äitejä, siis etenkin mahapystyssä olevia. Se on jotain sanoinkuvaamattoman kuvottavaa ja ihan täyttä paskaa kaikki ”mä poltin raskausaikana ja ihan terve tuo lapsi on”. Ja sama on lastensa läheisyydessä polttavat vanhemmat – miksi, oi MIKSI lapset pitää altistaa sille myrkylle?! Itsekin olen polttanut useita vuosia, joten tiedän kyllä mitä lopettaminen vaatii ja oman terveyden saa tietoisesti pilata, mutta että oman syntymättömän lapsen. Se on niin kuvottava puoli itsekkyydestä ettei tosikaan.
Sama linja alkoholilla, asiasta ei tehdä meidän perheessä tabua mutta kännääminen ei todellakaan sovi lasten silmille. Huumeet ja perhe ei pitäisi edes kuulua samaan lauseeseen..
Mä tuun aina vähän vihaiseksi aiheesta, mutta hyvä teksti, eikä mun silmiin ainakaan yhtään sattunut 😉
Tämä oli hyvin kirjoitettu ja aina ajankohtainen teksti! Tässä vähän aikaa sitten uutisoitiin jostain tutkimuksista kuinka salmiakin syönti raskausaikana vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen tms… Silloin otti niin kovaa päähän, kun kuitenkin 15% suomalaisista raskaana olevista polttaa tupakkaa, että eikö tähän liittyen olisi hieman relevantimpaa uutisointia ja valistusta. Jotenkin Suomessa on niin kummallinen mentaliteetti, että kaikki hoitakoot oman tonttinsa ja toisten asioihin ei saisi puuttua. Mutta kun kyseessä on puolustuskyvyttömän lapsen terveys, niin silloin pitäisi olla ulkopuolisillakin oikeus puuttua asiaan. Ja ärsyttää kans tosi paljon tuo kommentti mitä usein näkee, että ”ihan terve lapsi syntyi, vaikka poltin/join silloin tällöin raskausaikana”! Nämä asiat saattavat heijastua vasta vuosien kuluttua ihmisen terveydessä, käytöksessä ja esim. oppimisessa. Yksinkertaisesti itsekästä käytöstä monilta äideiltä käyttää päihteitä raskausaikana!