Myöhäisillan moikat tähän sunnuntaihin! Meillä on pian takana aikamoinen hulina viikonloppu. Perjantaina mun ilta meni ystävän polttareissa ja eilen koko päivä juhlahumussa, kun Milan 3-vuotiset juhlittiin juhannuksen alta pois jo ennaakkoon. Vieraita riitti vielä tänäänkin ja käytiin me myös kyläilemässä Nikon kummitytön juhlissa, joten voitte kuvitella kuinka hujauksessa tää viikonloppu on taas mennyt! Huhuh, onneksi nyt on juhlat juhlittu meidän perheeltä vähäksi aikaa, seuraavat sitten kun meitä on jo neljä.
Viikottaiset raskauskuulumiset on nyt vähän jääneet, mutta palataan ruotuun vielä loppuajaksi, ainakin tälläisten pikaisten katsausten merkeissä. Nyt takana on jo 34 viikkoa, edessä 6 laskettuun ja 8 maksimissaan jos isosiskoonsa on poitsu tullut. Vahvat vibat meillä on kyllä, ettei tätä toista tarvitse odotella yhtä pitkään kuin Milaa. Saa nähdä, jänniä viikkoja aletaan elää jo hyvinkin pian, mutta nyt mut on vallannut sellainen tosi seesteinen fiilis. Kyllä se jännitys ehtii vielä rantautua takaisin ennen h-hetkeä.
Vointi ja fiilikset mulla on yleisesti tosi jees, mutta niinkuin moni teistä tietää, on tää raskaus vaan aikamoista vuoristorataa. Toisena hetkenä on onnensa kukkuloilla, kun taas toisena olo on kurja ja fiilikset maissa. Vatsa alkaa kyllä painaa jo hyvinkin menossa ja uniasentoja on jatkuvasti vaikeampi löytää. Parin viikon ajan hommaa on tosin helpottanut rutkasti uusi Doomoon imetystyyny, josta mun on pakko kirjoittaa ensi viikolla teille vähän lisää. Sitä ilman en nimittäin nukkuisi varmaan silmäystäkään niinä öinä kun Niko on reissussa, ja no muutenkin!
Täysin uutena oireena sain kokea sukkapuikkokivut joita Milan raskaudessa ei esiintynyt kertaakaan, samoin mahan naksuminen. Ihan outoja juttuja, joita kyllä ekoilla kerroilla säikähdin ihan tosissaan. Osaako muuten kukaan kertoa mistä nuo viiltävät tuikkivat kivut kohdunsuulla kertovat? Voiko siellä tapahtua jo jotain?
Huomenna mulla ja Milalla on molemmilla neuvolat. 3-vee neuvolaa oon oottanut kovasti. Kiva päästä vähän kertaamaan terkan kanssa neidin kuulumisia, juttelemaan uhmasta ja tietysti on jännä nähdä kuinka paljon mittoihin on tullut kasvua vuodessa.
Nyt hyvät yöt ♥ Huomenna luvassa sitten Milan synttärijuhlista läjä kuvia ja fiiliksiä, pysykää kuulolla!
Seuraa blogiani, Facebookissa, Bloglovinissa JA Instagramissa + Snapchat: @essipieces.
Tags : raskaus, vauvajutut
kultsimuruinen sanoo
Kaunis kuva 🙂 Minullakin toinen raskaus ja tässä vasta sukkapuikkokipuja. Nyt viikot 37+0 ja olisiko 3-4vko:a kipuja tullut. Oikeastaan jatkuvasti, varsinkin jos liikkeessä on paljon. Minulla ei ainakaan ole vaikuttanut kohdunsuuhun.
Essi sanoo
Kiitos <3 Noniin eli siellä on kivut alkaneet aika samoihin aikoihin kun täällä. Ai vitsi, tsemppiä sinne viimeisille viikoille!
Laura sanoo
En tiedä onko ne samoja mutta mulla kovimmat kivut tuli siitä kun vauva oli jo aika alhaalla ja sit liikkui niin, että painoi jotakin lantiossa kulkevia hermoja. Tuli sellaisia tosi kovia sävähdyksiä, jotka säteili lantiosta aina jalkoihin asti.. Kerran jäi melkein yks päivällinen syömättä kun esikoinen oikein touhusi lantiossa siellä lasketun ajan tuntumassa, oli vähän tuskaista 😀 onpahan aika jo vähän kultaamassa muistoja, olin tuonkin jo unohtanut .. En tiedä sit onko ne samoja kun ne sukkapuikkokivut, varmaan ei! Mut onhan siellä runsaasti hermoja kulkemassa että mistäpä sen tietää mistä mikin kipu johtuu…
Essi sanoo
Joo tuosta me tänään neuvolassa just juteltiin, että varmaan vaan vauvan pää osunut ikävästi hermoihin. Tietysti jos niitä useammin ja säännöllisesti alkaa ilmetä, niin voi olla että sitten jotain tekisikin. Se on kyllä jännä miten nopsaa se aika tosiaan kultaa kaikki muistot, ja näitä vaivoja ei enää muista lainkaan kun vauvan saa syliin <3
Kaisuliilii sanoo
Onko sulla tarkoitus aloittaa reenaaminen taas uudestaan synnytyksen jälkeen, että onko odotettavissa taas niitä kivoja ja itseään motivoivia treenipostauksia? 🙂
Essi sanoo
Todellakin on! Kyllä tässä on nyt raskauden ajan oltu niin vähällä liikunnalla, että odotan kuin kuuta nousevaa, että pääsee taas urheilemaan ja laittaa kroppaa kuntoon. Ihan samalla volyymillä treeni/ruokajutut tuskin näkyy blogissa kuin Milan jälkeen, mutta varmasti jossain määriin. 🙂